Julkaistu    |  Päivitetty 
Sara Korppila

Virkatut hiiret eläinkokeiden asialla

Joensuun Animalian yhteyshenkilö Petteri Hämäläinen ja järjestön aktiivi Riikka Varonen saattavat kuvassa antaa vihjeen ainakin yhden hiiren piilopaikasta. Kuva: Sara Korppila Joensuun Animalian yhteyshenkilö Petteri Hämäläinen ja järjestön aktiivi Riikka Varonen saattavat kuvassa antaa vihjeen ainakin yhden hiiren piilopaikasta. Kuva: Sara Korppila

Syyskuun alusta alkaen Joensuun keskustassa ja lähiympäristössä on saattanut törmätä pieniin valkoisiin hiiriin mitä yllättävimmissä paikoissa. Hiiriä on vapaana yhteensä 20 kappaletta, ja tähän mennessä niistä on löydetty muutamia. Virkattujen hiirien mukana on viesti, joka sisältää muun muassa tietoa eläinkokeista.

Kyseessä on eläinoikeusjärjestö Animalian kampanja, jonka tavoitteena on herättää keskustelua ja lisätä tietoa koe-eläimistä. Joensuussa hiirilauman takana ovat paikallisen alueosaston yhteyshenkilö Petteri Hämäläinen sekä aktiivijäsen Riikka Varonen.

– Joensuun lisäksi hiiriä on piilotettu Helsingissä ja Kouvolassa, jonka alueosastosta idea alkuvuodesta lähti, Hämäläinen kertoo.

Hiiriä voi bongailla vielä viikon ajan, sillä tempaus päättyy Euroopan eläinkokeettoman tutkimuksen päivänä 22. syyskuuta.

 

Hiiri on Suomessa eniten käytetty koe-eläin, minkä vuoksi se valikoitui tempauksen maskotiksi.

– Hiiriä käytetään eläinkokeissa vähintään puolet, toisena tulevat rotat ja kalat. Näiden lisäksi käytetään myös esimerkiksi lampaita, sikoja ja koiria, Petteri Hämäläinen luettelee.

Tänä vuonna ilmestyneen Animalian eläinoikeusraportin mukaan Suomessa päätyy koe-eläinkäyttöön vuosittain noin 100 000 eläintä, koko EU:ssa luku on yhdeksän miljoonaa. Tämän lisäksi muuhun tutkimuskäyttöön eri eläimiä käytetään vuosittain yli kaksitoista miljoonaa.

– EU:ssa tavoitellaan eläinkokeiden vähentämistä ja korvaamista muilla menetelmillä. Edistyminen on kuitenkin hidasta, eikä koe-eläinten määrä ole Suomessa merkittävästi pienentynyt, Hämäläinen sanoo.

Tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää vuonna 2013 voimaan astunutta lakia, joka kieltää eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynnin Euroopassa. Kosmetiikassa käytettävien raaka-aineiden eläinkokeet kiellettiin jo tätä aiemmin vuonna 2009.

Riikka Varosen mukaan ihmisten kiinnostus eläinten oikeuksiin on kasvanut viime vuosina.

– On mukava nähdä, että keskustelu aiheesta on lisääntynyt ja tietoakin on saatavilla koko ajan enemmän. Luulen, että monikaan ei pidä esimerkiksi koe-eläimiä hyvänä asiana. Niitä ei kuitenkaan voi itse nähdä, joten ehkä asia saattaa siksi jäädä ajatuksen tasolle.

Omien valintojen vaikutustakin saatetaan epäillä.

– Edelleen törmää ajatukseen, onko omalla valinnalla väliä, jos joku toinen kuitenkin ostaa eläimellä testatun kynsilakan tai pesuaineen. Näin ei kannata ajatella, vaan mitä useampi tekee parempia valintoja, sitä enemmän ne vaikuttavat, Varonen pohtii.

Nykyisin eläinkokeetonta kosmetiikkaa, hygieniatuotteita sekä puhdistus- ja pyykinpesuaineita on saatavilla hyvin. Varmasti eläinkokeettoman tuotteen tunnistaa hyppäävän pupun kuvasta, Leaping Bunnysta.

– Leaping Bunny -sertifikaatti on luotettava, koska sen saadakseen yrityksen tulee olla ulkopuolisen tahon tarkastama ja täyttää tiukat kriteerit. Mikä tahansa yritys voi itse ilmoittaa olevansa eläinkokeeton, mutta todellisuudessa asia ei välttämättä ole niin, Petteri Hämäläinen sanoo.

 

Vaikka kosmetiikan ja puhdistustuotteiden joukosta löytyy eläinkokeettomia vaihtoehtoja, lääkkeiden kohdalla tilanne on erilainen. Tällä hetkellä kaikkien lääkkeiden testaaminen eläinkokein on pakollista EU:ssa ja muualla maailmassa.

– Lääketiede ei käytännössä tarjoa muita vaihtoehtoja kuin eläinkokeet, koska laki ne vaatii. Lääke ei pääse Suomen markkinoille ilman eläinkokeita, kertoo Animalia ry:n hallituksen puheenjohtaja Erja Laakkonen.

Eläinkokein testattu lääke ei kuitenkaan automaattisesti sovellu ihmiselle.

– Eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä yli 90 prosenttia ei läpäise ihmisillä tehtäviä kokeita. Syynä voi olla tehottomuus tai haitallisuus. Markkinoille on jopa päässyt lääkkeitä, jotka ovat vaarantaneet ihmisten terveyden, vaikka lääke olisi läpäissyt eläinkoevaiheen, Laakkonen sanoo.

Animalia ei lääketieteen käyttämistä eläinkokeista huolimatta kannata lääkkeistä luopumista. Yksittäisten aktiivien, kuten esimerkiksi Petteri Hämäläisen ja Riikka Varosen, näkemykset saattavat kuitenkin olla järjestön yleistä linjaa jyrkempiä.

– Tavoite meillä kaikilla on sama, eli eläinkokeeton maailma. Siksi aiheesta pitää puhua julkisesti, antaa tietoa ja saada ihmiset ajattelemaan, Hämäläinen summaa.


Kommentti: Eläinkokeeton tutkimus Suomessa

Suomessa eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä kehitetään Tampereen yliopiston FICAM-yksikössä. FICAM tekee ihmisen kantasoluihin perustuvia kudos- ja elinmalleja, jotka vastaavat ihmisen kudoksen normaaleja toimintoja hiirtä paremmin.
Animalian eläinoikeusraportin mukaan eläinkokeettomien menetelmien suurimpia hyötyjä on niiden suora soveltuvuus ihmisiin. Muiksi eduiksi raportti listaa nopeuden ja kustannustehokkuuden sen jälkeen, kun sopiva menetelmä on saatu kehitettyä.
Eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä kehitetään koko ajan ja myös EU sitä jäsenmailtaan vaatii, mutta vauhti on Erja Laakkosen mukaan toivottua hitaampaa.
– Jos tutkimusrahoitus suunnattaisiin nykyistä enemmän eläinkokeettoman lääketutkimuksen kehittämiseen, voisi se tuottaa merkittävästi parempia lääkkeitä ja kehitystyö tehostuisi, Laakkonen sanoo.
Toinen syy hitaudelle eläinoikeusraportin mukaan on se, että eläinkokeisiin ollaan totuttu ja ne nähdään monella alalla luonnollisena tutkimusmuotona.
Sara Korppila


Eläinkokeiden tutkimustyypit

Perustutkimus: tutkitaan esimerkiksi hermoston, syöpien ja immuunijärjestelmän toimintaa. Suomessa suurin osa eläinkokeista lukeutuu perustutkimukseen.
Soveltava tutkimus: kehitellään lääkkeitä ja hoitomuotoja.
Turvallisuustutkimus: lääkkeiden, kemikaalien ja hoitomuotojen turvallisuuden arviointia.

Kärsimyksen luokittelu
Ei toipumista: lopputuloksena kuolema, sillä eläin ei enää herää nukutuksessa tehtävän toimenpiteen jälkeen.
Lievä: eläin rauhoitetaan ja sitä käytetään esimerkiksi kuvantamistutkimuksessa. Lisäksi eläimeen voidaan pistää erilaisia aineita, ottaa verinäytteitä ja aiheuttaa syöpäkasvaimia.
Kohtalainen: eläimelle tehdään kirurgisia toimenpiteitä nukutuksessa, myrkyllisyyskokeita, paastottamista ja kemoterapiaa.
Vakava: eläimelle koituu haittaa kokeen jälkeen.

 

Euroopan eläinkokeettoman tutkimuksen päivää vietetään 22.9.2021.


Lähteet:
Uotila, Laura 2021: Eläinkokeet Suomessa – Eläinkokeiden vaiettu maailma ja vaihtoehdot. Veikka Lahtinen & Laura Uotila (toim.), Eläinoikeusraportti. 40-46.
Koe-eläinten asialla. Animalian esite.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä