Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Läsnäololle on kova tarve

Sairaalapastori Eija Majasaari on huomannut työssään ihmisten tarpeen keskustelulle ja seuralle. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Sairaalapastori Eija Majasaari on huomannut työssään ihmisten tarpeen keskustelulle ja seuralle. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
Seurakunnat hakevat parhaillaan vapaaehtoisia Siilaisen sairaalan kuntoutusosastoille ja palliatiiviselle osastolle. Sairaalapastori Eija Majasaaren mukaan idea sairaalaystävätoiminnalle syntyi Siilaisen vapaaehtoistoiminnan kehittämisryhmässä.

– Tarve on kyllä kova. Täällä on paljon ihmisiä, joiden luona läheiset eivät pääse käymään tai joilla ei välttämättä ole läheisiä, ja päivä osastolla voi olla hyvin pitkä. Sairaalaympäristöön tarvitaan välillä sellaista ulkopuolista tuulahdusta, joka tuo piristystä potilaiden päivään, Majasaari kertoo.

Viime vuoden huhtikuusta saakka sairaalapastorina toiminut Majasaari on huomannut työssään ihmisten tarpeen keskustelulle ja seuralle sairaalaympäristössä. Kiireen vuoksi sairaalan hoitajat ei välttämättä ehdi kokea rauhaisaa läsnäoloa potilaiden kanssa niin paljon kuin tahtoisivat.

Vaikka sairaalapastori toimii sairaalassa potilaiden, näiden läheisten ja henkilökunnan tukena ja keskusteluapuna, eivät kaikki tahdo Majasaaren mukaan keskustella juuri pastorin kanssa.

– Siksi toimintaan kaivataankin kaikenlaisia erilaisia ihmisiä, miehiä ja naisia.

Vastaavaa toimintaa ei ole Siilaisella aiemmin järjestetty, mutta sairaalan henkilökunta on huomannut esimerkiksi Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden olevan toivottuja vieraita palliatiivisella osastolla.

Sairaalaystävän tehtävät voivat riippua vapaaehtoisen omista vahvuuksista sekä potilaan toiveista – potilaiden kanssa voi esimerkiksi pelata lautapelejä, lukea ääneen, ulkoilla tai vain keskustella. Tärkeintä on läsnä oleminen toiselle ihmiselle. Myös vaitiolovelvollisuus on olennainen osa toimintaa.

– Tavoite on tuoda sellaista tavallista arjen elämää osastolle esimerkiksi harrastusten tai muun arkisen puuhailun kautta, Majasaari kertoo.

Vapaaehtoisia otetaan aluksi noin neljätoista. Kaikki hakijat haastatellaan, ja valinnat tehdään haastattelujen perusteella.

Vapaaehtoiselta toivotaan muun muassa sosiaalisuutta, oma-aloitteisuutta, avoimuutta ja tietynlaista rohkeutta.

– Vaikkei sitä varsinaisesti ole määrätty missään, on vapaaehtoiseksi hakevan hyvä olla täysi-ikäinen. Sairaalaympäristössä kuitenkin kohdataan hyvin monenlaisia tilanteita.

Sairaalaystävän tulisi pystyä tekemään vapaaehtoistyötä vähintään kerran kuukaudessa, jotta toimintaan ei tule liian pitkiä taukoja.

– Tietenkään hirveästi ei vaadita, kun kyseessä on vapaaehtoinen työ. Useamminkin kuin kerran kuukaudessa toki saa käydä. Tärkeää on, että elämäntilanne on sellainen, että omaa aikaa pystyy antamaan tälle toiminnalle, Majasaari toteaa.

Majasaari järjestää kolmipäiväisen koulutuksen yhdessä evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Leena Mgayan sekä Siilaisen henkilökunnan kanssa.

Majasaaren mukaan ihmisten kiinnostus toimintaa kohtaan on ollut jopa yllättävän suurta.

– On ollut ihanaa huomata, että on ihmisiä, jotka haluavat antaa omaa aikaansa. Sen verran voin jo sanoa, että nykyiselläkin hakijamäärällä saamme koulutuksen kyllä järjestettyä.

Koulutus järjestetään loka–marraskuun aikana, minkä jälkeen toiminnan on määrä alkaa, mikäli koronatilanne sen sallii.

– Yhteistyö sairaalan henkilökunnan ja seurakuntayhtymän kanssa on ollut tosi hedelmällistä, mistä olen iloinen. Toivon kovasti, että saamme toiminnan nyt käyntiin, sillä tällaista on suunniteltu jo pidemmän aikaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä