Julkaistu 
Aimo Salonen

Jalokiviä Siltakadun ikkunassa

Timo Kokkonen (vasemmalla) ja Samu Aarnio tekivät 3D-mallinnoksen, jota katsoessaan Sari Lomu sai idean näyttelystä. Aimo Salonen Timo Kokkonen (vasemmalla) ja Samu Aarnio tekivät 3D-mallinnoksen, jota katsoessaan Sari Lomu sai idean näyttelystä.

Näyttely: Teräskulman yhteisö esittelee syyskuun ajan Ypyän pariskunnan arkkitehtuuria.

Hammaslääkäri Sari Lomu hehkui perjantaina hiljaista tyytyväisyyttä.

– Pielishovi on funkistalojen joukossa kruununjalokivi. Olen ollut täällä töissä ja yrittäjänä 23 vuotta, enkä ollut ajatellutkaan, miten hieno talo tämä on, Lomu totesi.

Oltiin avaamassa arkkitehtuuri- ja valokuvanäyttelyä, joka syyskuun ajan esittelee Siltakatu 14 C 40 A:n näyteikkunassa arkkitehtipariskunta Martta Martikainen-Ypyän ja Ragnar Ypyän Pohjois-Karjalaan suunnittelemia taloja.

Ypyät tekivät arkkitehteina kansainvälisen uran ja suunnittelivat Pohjois-Karjalaankin useita rakennuksia, joista tosin toteutui vain kolme, joista kaksi on nyt purettu. Jäljellä on enää Siltakadun ja Kauppakadun kulmauksessa oleva Teräskulma, joka valmistuessaan syksyllä 1939 tunnettiin Pielishovina. Tuon ajan puu-Joensuussa viisikerroksinen "pilvenpiirtäjä" hisseineen oli kuin jostain suuremmasta maailmasta.

Lomu sai näyttelyidean katsoessaan Timo Kokkosen ja Samu Aarnion funkistaloista tekemiä 3D-mallinnoksia. Teräskulman muista yrittäjistä Alma Kiinteistöjen Mari Nupponen ja Kuvanmaailman Vesa Kuukka syttyivät ajatukselle, ja kuvia saatiin myös Heikki Tarmalta, Pohjois-Karjalan museolta sekä yksityisistä perhealbumeista.

– Mukana on hienoja, aikaisemmin julkaisemattomia kuvia. Saimme niitä tässä talossa asuneelta Merja Haapalaiselta sekä Joensuun Raudan toimitusjohtajana 1950–60-luvuilla olleen Torsten Johanssonin lapsilta, Lomu kertoo.

Näyttely sai käyttöönsä myös Pia Andellin tekemän dokumenttielokuvan, joka perustuu Ypyän pariskunnan kaitafilmeihin. Tunnin mittaisessa elokuvassa vilahtaa Pielishovikin.

– Sekin laitetaan pyörimään ikkunassa ainakin lyhennettynä, Lomu lupaa.

Merkittävä osa näyttelyä muodostuu piirroksista, jotka Samu Aarnio on hankkinut Suomen arkkitehtuuriosaston arkistosta.

– Tässä ovat kaikki työt, jotka Ypyät suunnittelivat Pohjois-Karjalaan, Aarnio sanoo.

Ikkunasta avautuu näkymä vaihtoehtoiseen paikallishistoriaan, sillä suurin osa suunnitelluista taloista jäi rakentamatta. Ilosaaressa esimerkiksi voisi olla Karjalantalon sijasta Ypyöiden piirtämä Joensuun suojeluskuntatalo.

– Ypyät piirsivät yhteensä kolme suojeluskuntataloa Helsinkiin, Joensuuhun ja Ilomantsiin, eikä mitään niistä rakennettu, Aarnio kertoo.

– Itselleni mielenkiintoisin on Ilomantsin suojeluskuntatalo, koska olen palanut halusta nähdä kuvia piirustuksista, joita ei ole näkynyt koskaan missään. Veikkaan, että nuo piirustukset ovat nyt esillä ensimmäistä kertaa vuoden 1939 jälkeen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä