Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

Paras aika nauttia luonnosta on nyt

Syyskuun illat voivat tarjota myös näyttäviä auringonlaskuja. Hanna-Mari Lappalainen Syyskuun illat voivat tarjota myös näyttäviä auringonlaskuja.

Syyskuu: Lauantaina 28.8. vietetään Suomen luonnon päivää. Pian koittavassa syyskuussa luonto on kauneimmillaan ja tarjoaa satoa sekä keholle että mielelle. Laskeudu pehmeästi syksyyn esimerkiksi näiden vinkkien avulla.

1. Sinistä hyvinvointia
Mene veden äärelle. Luonnon hyvinvointivaikutuksista puhuttaessa keskitytään usein metsien hyvinvointia kasvattavaan vaikutukseen, mutta myös luonnonvedet ovat erottamaton osa hyvinvointikokemustamme. 
Joidenkin tutkimusten mukaan sekä vettä että viherympäristöjä sisältävät maisemat koetaan kaikista miellyttävimpinä. Vesistöjen mahdollistamiin hyvinvointivaikutuksiin viitataan esimerkiksi englanninkielisillä käsitteillä blue welfare ja blue health.
Suomea ei syyttä tunneta tuhansien järvien maana, sillä Maanmittauslaitoksen mukaan Suomessa on noin 168 000 järveä, jotka ovat vähintään puolen hehtaarin eli 500 neliömetrin kokoisia. Näin ollen lukuun sisältyvät kaikki hieman koripallokenttää suuremmat järvet.
Yli hehtaarin kokoisia järviä Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000.
Suomi ei kuitenkaan pääse maailman eniten suuria järviä omaavien maiden listalle, sillä maamme järvet ovat verrattain pieniä. Eniten yli 10 hehtaarin kokoisia järviä maailmassa on Kanadassa, jossa niitä on lähes 900 000.

2. Tähtitaivaalla tapahtuu
Syyskuussa on hyvä hetki kääntää katse taivaalle. Elo–syyskuun vaihteeseen osuu aurigidien meteoriparvi, joten taivaalta voi bongata tähdenlentoja. Kymmenien meteorien aktiivisuushuipun on ennustettu osuvan yötaivaalle heti puolenyön jälkeen elokuun vaihtuessa syyskuuksi.
Alkusyksy on parasta aikaa myös Linnunradan katseluun. Linnunrata kulkee himmeänä valovyönä koillisesta lounaaseen, ja se näkyy kunnolla vain kuuttomina öinä riittävän pimeissä paikoissa, joissa ei ole valosaastetta. Pohjoisessa Linnunradan kirkkaimmat alueet löytyvät Joutsenen tähdistöstä.
Hyviä tähtien bongauspaikkoja voi hakea esimerkiksi Taivaanvahti-palvelun kartasta, johon on koottu Suomen parhaita havaintopaikkoja. Kartta löytyy osoitteesta taivaanvahti.fi.


3. Vapaaehtoisena luonnon hyväksi
Luonnossa liikkuminen auttaa tunnetusti palautumaan stressistä, laskee verenpainetta ja tasoittaa sykettä. Mikset siis liikkuisi luonnossa ja tekisi samalla jotakin luonnon hyväksi?
Esimerkiksi kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen ympäri Suomen. Myös järjestöt ja yhdistykset ovat merkittävässä roolissa erilaisten luontoon liittyvien tapahtumien ja talkoiden järjestämisessä.
Helppo reitti luonnossa tapahtuvaan vapaaehtoistyöhön on ilmoittautua Metsähallituksen luontopalvelujen vapaaehtoisrekisteriin, jolloin pääsee mukaan Metsähallituksen tiedotuslistalle. Listan jäsenille viestitään eri vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja talkoista ympäri Suomen, mutta listalla oleminen ei sido mihinkään.
Yhdistysten, koululuokkien ja harrastuspiirien on mahdollista saada hoidettavakseen myös kummikohteita, joista voi tiedustella Metsähallitukselta.

4. Eläinten elämää
Kun luonnossa samoilija keskittyy kuuntelemaan ympäristöään, voi hän havaita kaiken ympärillään vilisevän elämän. Suomen luonnossa asuu suuri määrä villejä eläimiä aina pienistä jyrsijöistä suurpetoihin; kaikkiaan maassamme on tavattu noin 80 nisäkäslajia, ja runsaslukuisimpiin nisäkkäisiin kuuluvat metsämyyrä ja metsäpäästäinen.
Karhuja Suomessa on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ennen metsästyskauden alkua ollut jopa 2 800 yksilöä, ja kanta on tiheimmillään Itä-Suomessa. Karhu osaa kuitenkin pysytellä piilossa ihmiseltä, joten vaikka sinä et näkisikään karhua, saattaa se nähdä sinut.
Petoeläimiä voi mennä varta vasten katselemaan ja valokuvaamaan esimerkiksi vuokrattavista piilokojuista tai valmiilla retkillä, joita myös pohjoiskarjalaiset yritykset tarjoavat. Suomi on yksi parhaita paikkoja bongata suurpetoja, sillä haaskoilla ruokkiminen on täällä laillista ja suurpetokantamme on naapurissa olevien erämaiden vuoksi elinvoimainen. Jos siis malttaa odotella, ei ole lainkaan harvinaista, että piilokojusta tai -kämpästä voisi nähdä jopa ahman.

5. Ajattele satokautta
Satokausiajattelu on sekä terveellistä että taloudellista. Satokausi on alkusyksyllä monien luonnonantimien osalta parhaimmillaan: metsästä voi löytää alkusyksystä muun muassa mustikoita, puolukoita, suppilovahveroita, herkkutatteja ja kantarelleja.
Useimmat luonnonmarjat ovat hyviä ravintokuidun lähteitä, minkä lisäksi ne ovat ruokavaliossamme yksi tärkeimpiä C-vitamiinin lähteitä. Sienet sisältävät niin ikään paljon kuituja, ja monissa sienissä on myös paljon B- ja D-vitamiineja. Eritoten vahverot ovat mainioita D2-vitamiinin lähteitä.

 

Tiesitkö?
Faktoja Suomen luonnosta

- Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa, sillä metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta.
- Sisävesien pinta-ala Suomen kokonaispinta-alasta on 10 prosenttia.
- Suomen yleisin puulaji on mänty.
- Suomen yleisin nisäkäs on metsämyyrä, yleisin lintu on pajulintu ja yleisin kala on ahven.
- Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia.
- WHO:n mukaan Suomessa on maailman paras ilmanlaatu.
- Suomen suosituin kansallispuisto on Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

 

Lähteet: Maanmittauslaitos, Ursa, Metsähallitus

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä