Julkaistu    |  Päivitetty 
Henri Jumppanen

Uusi elämä unohtuneille koruille

Merja Kortelainen (vas.) on käynyt jo useita kertoja korutaitelija Mia Maljojoen opissa Vanhasta uutta -korutyöpajassa. 
Kuva: Henri Jumppanen Merja Kortelainen (vas.) on käynyt jo useita kertoja korutaitelija Mia Maljojoen opissa Vanhasta uutta -korutyöpajassa. Kuva: Henri Jumppanen
Elokuun ajan Taidekeskus Ahjossa on mahdollista osallistua korutaitelija ja -suunnittelija Mia Maljojoen ohjaamiin Vanhasta uutta -korutyöpajoihin. Joensuulaislähtöinen, 25 vuotta ulkomailla asunut Maljojoki on Joensuun taitelijaseuran Reilu kuvataide -hankkeen elokuun kaupunkitaitelija. Maksuttomissa työpajoissa vanhat korut ja lipastojen pohjalle unohdetut esineet saavat uuden elämän Maljojoen opastuksella.

Osa ihmisistä on tuonut mukanaan rikkoutuneita koruja, mutta niiden lisäksi korujen tekoon on käytetty myös muun muussa vanhoja avaimia ja muita käyttöesineitä.

Työpajoja on järjestetty elokuussa päivittäin ja yhden pajan kesto on ollut noin neljä tuntia.

– Ihanasti on ollut osallistujia. Otan yleensä kaksi ihmistä kerrallaan työpajaan.

– Se on sopiva määrä, niin voin ohjata osallistujaa myös yksilöllisesti, 51-vuotias Maljojoki kertoo.

Työpajoihin on osallistunut enimmäkseen naisia, mutta on mukana myös ollut yksi mieskin, joka toi mukanaan pajaan karhunkynnen, Münchenissä asuva Mia Maljojoki jatkaa.

Korun tekeminen Vanhasta uutta -korutyöpajassa alkaa, kun osallistujat levittävät pöydällä olevalle liinalle mukanaan tuomansa tavarat. Aiempaa kokemusta korujen teosta ei tarvitse olla.

– Siitä lähdetään sitten pikkuhiljaa intuitiivisesti tutkailemaan esineitä, kunnes valikoituvat ne mistä lähdetään tekemään korua.

– Minä ohjaajan ja opastan, mutta en anna suoria vastauksia heidän kysymyksiinsä siitä, mitä pitäisi tehdä tai minkä valitsen. Koruahan ei tehdä minulle vaan itselle, Mia Maljojoki kertoo.

Korutyöpajassa käytettäviä työkaluja ovat muun muassa pihdit, silkkinauhat, neula ja lanka, vasara sekä lehtisaha.

Yksi työpajaan jo useana päivänä osallistuneista on Merja Kortelainen. Tällä hetkellä hänellä on työn alla vanhasta korvakorusta syntyvä riipus.

– Täällä olen päässyt kokeilemaan esimerkiksi pihtityöskentelyä. Tämä on tosi luovaa, konkreettista ja tarkkaa työtä, Kortelainen kuvailee.

– Minulle kestävä kehitys ja kierrättäminen ovat myös arjessa tärkeitä arvoja, niin siinäkin mielessä tämä on aivan loistava homma, kun kaapin perukoille unohtuneille tavaroille voi antaa uuden tarkoituksen, hän jatkaa.

Korutyöpajat ovat olleet Merja Kortelaiselle myös antoisia sosiaalisesti. Korujen tekemisen lomassa keskustellaan ja ollaan yhdessä läsnä.

– Mia antaa myönteistä näkökulmaa esimerkiksi liialliseen itsekriittisyyteen.

– Täällä olen oppinut tekemään yrityksen ja erehdyksen kautta ja se on ollut palkitsevaa, Kortelainen pohtii.

Mia Maljojoelle työskentely vanhassa kotikaupungissaan on ollut mielenkiintoista, ja pohjoiskarjalaisten ihmisten kohtaaminen antoisaa. Suomessa Maljojoki käy muutenkin säännöllisesti, sillä Suomea hän pitää edelleen toisena kotinaan. KAKE 2.0-kaupunkikeskustan kehittämishankerahoituksella toteutettua Reilu kuvataide -hanketta Maljojoki pitää tärkeänä ja hyödyllisenä.

– Tämä opettaa korujen tekemisen lisäksi ihmisiä ymmärtämään myös taiteen tekemistä ja luomisprosessia - esimerkiksi kuinka pitkään korun tekemiseen voikaan mennä aikaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä