Tavarakaaoksen kesyttäjät

Harvan koti on nurkkiaan myöten aina järjestyksessä, mutta jos vaatepinojen tai sotkuisten kaappien uumeniin sukeltaminen tuntuu vaikealta, voi ammattijärjestäjän näkökulmasta olla apua.

Suomessa ammattijärjestäjän koulutuksen käyneitä asiantuntijoita on tällä hetkellä vajaa 400.

– Ammattijärjestäjän tärkein tehtävä on toimia tsempparina tavaroiden läpikäymisessä. Tavarakaaoksen taustalla voi olla esimerkiksi muuttunut elämäntilanne kuten sairastuminen, läheisen kuolema, avioero tai muu kriisi. Näissä tilanteissa tavaroiden läpikäyminen on myös tapahtuman käsittelemistä. Samalla kun järjestellään tavaraa, järjestellään myös omia ajatuksia, kuvailee Tila ja Järjestyksen yrittäjä Annu Tajakka.

Syitä kodin sotkuun ja epäjärjestykseen ovat lisäksi huonosti toimivat säilytysratkaisut ja liiallinen tavaramäärä.

– Järjestäminen vaatii yleensä aina tavarasta luopumista, mutta ammattijärjestäjä ei koskaan käske heittämään mitään väkisin pois. Tavaroihin liittyy usein vahvoja tunteita, eikä luopuminen ole helppoa. Jokaisen tavaran kohdalla päätös kuuluu asiakkaalle, me olemme pikemminkin karsimisen tukena ja lempeänä motivoijana, kertoo Tavaravalmentaja-yrityksen Sanna Koskinen.

Nykyisin ammattijärjestäjän työ on jo tunnetumpaa, mutta kynnys kutsua ulkopuolinen setvimään kodin tavaroita voi olla silti iso.

– Ammattijärjestäjälle ei ole mikään juttu nähdä sotkua, mutta kodin epäjärjestykseen liittyy edelleen häpeäajattelua. Tilanteessa ei kuitenkaan ole mitään hävettävää, vaan yllättävät elämäntilanteet, ruuhkavuodet ja monet muut asiat voivat viedä voimavaroja ja aikaa kodin järjestämisestä. Se on luonnollista, Sanna Koskinen luonnehtii.

Ammattijärjestäjän kanssa tavaroita käydään läpi lajittelemalla niitä säästettäviin, kierrätettäviin ja kokonaan hävitettäviin. Tavarat järjestetään loogisemmille paikoille ja tarvittaessa harkintalaatikkoon sekä tauolle.

– Tämä toimii hyvin esimerkiksi lelujen määrään lapsiperheessä. Kun joitakin leluja laitetaan muutamaksi kuukaudeksi tauolle, ovat ne käyttöön otettaessa taas kiinnostavia ja jänniä. Samalla voi huomata, ettei aina tarvitse ostaa uutta, Annu Tajakka vinkkaa.

Yleisimmät kodin ongelmakohdat keskittyvät keittiöön, eteiseen ja vaatehuoneeseen- tai kaappiin.

– Keittiön järjestystä parannellessa voi esimerkiksi miettiä, keitä perheeseen kuuluu ja miten keittiötä käytetään. Jos olet intohimoinen leipuri, hyvä idea on asettaa piirakkavuoat ja muut leivontatarvikkeet etualalle. Jos lapset käyttävät keittiötä, yltävätkö he ottamaan välipalaa ja omia astioita? Keittiön toimivuuteen voidaan vaikuttaa paljon pelkällä astioiden ja ruokatarvikkeiden sijoittelulla ilman remontteja, Sanna Koskinen kertoo.

Annu Tajakka kannustaa muokkaamaan kodin järjestystä rohkeasti omien mieltymysten mukaan, vaikka ratkaisu tuntuisi epätavalliselta.

– Jos keittiönpöydän ääressä askarrellaan usein ja tarvikkeet kannetaan kauempaa, voisiko niille raivata oman laatikkonsa lähempää keittiöstä? Tai jos paperityöt ja laskujen maksamiset tehdään nekin keittiössä, voisiko tärkeille papereille ottaa tilaa yhdestä kaapista? Tärkeintä on miettiä mitä itse tarvitsee.

Vaatteiden säilytykseen liittyvien ongelmien syyksi paljastuu lähes aina se, että vaatetta on yksinkertaisesti liikaa.

– Vaatteita lajitellessa on hyvä miettiä, millaisia vaatteita käyttää eniten ja missä tilanteissa. Entä kuinka paljon lopulta tarvitaan? Jos kaapissa on pinossa 30 t-paitaa, riittäisikö seitsemän? Tai jos työpaikka on vaihtunut ja turhaksi jäänyt jakkupuku roikkuu edelleen kaapissa, voisiko puvun laittaa eteenpäin kierrätykseen? Annu Tajakka sanoo.

Sanna Koskinen kannustaa pohtimaan omaa ostokäyttäytymistään sekä analysoimaan poistettavien pinoon päätyviä vaatteita.

– On hyvä miettiä, miksi jokin vaate ei tunnu omalta. Onko kyse väristä, mallista, huonosta istuvuudesta tai onko vaate ollut heräteostos? Joskus vaatteen ostaminen voi olla myös tietynlaisen mielikuvan tai ihanteen tavoittelua, joka ei lopulta sovikaan itselle. Näitä kysymyksiä pohtiessa voi päästä aikamoiselle itsetutkiskelumatkalle ja oppia paljon. Oman tyylin ja mieltymysten ymmärtäminen auttaa myös säästämään ja välttämään hutiostoksia jatkossa.

Entä miten ne käyttöön jäävät vaatteet kannattaisi lopulta järjestää? Tajakka kehottaa pitämään erillään esimerkiksi arki- ja urheiluvaatteet sekä tekemään tilaa puolipitoisille, pari kertaa käytetyille vaatteille.

– Puolipitoisten vaatteiden säilyttäminen on kieltämättä mysteeri, jonka parissa itsekin kamppailen. Ei tässä mitään puhtaita pulmusia olla, eikä ammattijärjestäjänkään koti ole aina tiptop, hän naurahtaa.