Julkaistu    |  Päivitetty 
Heikki Tarma

Kankaanrinnan huvilan lyhyt historia

Kankaanrinnan huvila Konstantin Judinin aikana 1920-luvulla. 
Kuva: Jaakko Kilpeläisen kuvakokoelma Kankaanrinnan huvila Konstantin Judinin aikana 1920-luvulla. Kuva: Jaakko Kilpeläisen kuvakokoelma
Tiistaina 6. päivänä huhtikuuta vuonna 1904 Joensuun kaupungin rahatoimikamari järjesti Linnunlahden tontista huutokaupan, missä se tarjosi vuokrattavaksi 3,6 hehtaarin alueen Linnunlahden länsipuolelta. Huutajia oli muutama, ja korkeimman tarjouksen teki kauppias Wille Hämäläinen 75 markan vuosivuokraa vastaan.

Vuokrausehtoihin kuuluivat vuokra-alueen aitausvelvollisuus ja 25 vuoden vuokra-aika. Ehtoihin kuului myös, ettei puita saanut kaataa ilman lupaa. Kiviä sai kuitenkin käyttää tontin sisällä tapahtuvaan rakentamiseen tai aitaamiseen.

Wille Hämäläinen oli syntynyt Joroisissa ja tullut Joensuuhun vuonna 1880.

Hän perusti tänne sekatavarakaupan ja menestyi niin, että hänestä tuli yksi suurista kaupunkimme merkkihenkilöistä. Hän omisti Joensuussa muun muassa höyrymyllyn, jota pyöritti kaupungin ensimmäinen höyrykone. Hänellä oli myös olutpanimo ja kirjapaino. Hämäläinen omisti tontteja Joensuun keskeisimmiltä paikoilta, oli laivanvarustaja ja toimi monella muullakin alalla ansiokkaasti.

Hämäläinen kehitti voimakkaasti Joensuun vientikauppaa ollen osakkaana Joensuun Voin-Vienti-Yhtiössä, joka harjoitti voikauppaa Pietariin ja Viipuriin. Wille Hämäläinen osallistui myös kunnalliselämään muun muassa toimimalla valtuusmiehenä ja osallistumalla kaupungintalon paikan valintaan.

Vuokrattuaan kaupungilta tontin Hämäläinen ei keksinyt tontille mitään järkevää käyttöä, ja hän siirsikin vuokra-oikeuden kauppias Konstantin Judinille vuonna 1911. Judin oli kotoisin Impilahdelta ja saapui Joensuuhun vuonna 1872 perustaen kaupunkiin sekatavarakaupan.

Judin toimi ortodoksisen kirkon hyväksi ja oli perustamassa Joensuun ortodoksista seurakuntaa. Myös hän toimi kunnalliselämässä ahkerasti.

Judin rakennutti tontille yksikerroksisen huvilarakennuksen ja rantaan saunan sekä laiturin kaiteineen. Tuon ajan tavan mukaan huvila sijaitsi mäen harjalla.

Konstantin Judinin kuoltua vuonna 1921 perikunta myi huvilan kauppias Pekka Kotilaisen vävypojalle Y. A. Kankaanrinnalle. Filosofian maisteri Yrjö Kankaanrinta oli tullut appiukkonsa Pekka Kotilaisen palvelukseen vuonna 1919 laajentamaan yrityksen toimintaa. Yhteistoiminta heidän välillään oli hedelmällistä.

Kankaanrinta oli kotoisin Rääkkylästä, ja hän vietti mielellään aikaansa maaseutumaisissa oloissa. Siksi huvilan osto Linnunlahdelta oli hänelle erinomainen ratkaisu. Hän vietti perheensä kanssa pitkiä aikoja huvilallaan.

Toukokuun lopussa vuonna 1942 huvila paloi kokonaan siellä olleiden sotilaiden tulenkäsittelyn seurauksena. Rannalla ollut pieni mökki säilyi tulipalossa ja siinä asui kesäisin Y. A. Kankaanrinnan poika Jorma perheineen. Kun ekonomi Jorma Kankaanrinta vietti kesiä pienessä mökissä, Y. A. Kankaanrinta pyysi vuonna 1954 Joensuun kaupungilta, että huvila-alueen vuokraoikeus siirrettäisiin Jorma Kankaanrinnan nimiin. Joensuun kaupunki hyväksyi ehdotuksen, mutta vuokra-alue pienennettiin 8 000 neliömetriin. Vuokra-aika olisi vain neljä vuotta.

Vuonna 1965 kaupunki neuvotteli tontin ja rakennusten kohtalosta uudelleen Kankaanrinnan kanssa ja päädyttiin siihen, että kaupunki lunastaisi vuokra-alueella olleet rakennukset 5 000 markan kauppahinnasta ja ottaisi tontin omaan käyttöönsä.

Vanhan huvilan ja ulkorakennuksen rauniot ovat vielä säilyneet ja huvilan paikalle on pystytetty historiasta kertova kyltti.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä