Julkaistu 

”Tällaisessa kuviossa on vain hyvää”

Jesperi Käräjähongan (vas.) työtehtävät K-market Reijolassa on räätälöity hänelle sopiviksi. Kauppias Toni Ahonen opastaa kuorman purussa. Hanna-Mari Lappalainen Jesperi Käräjähongan (vas.) työtehtävät K-market Reijolassa on räätälöity hänelle sopiviksi. Kauppias Toni Ahonen opastaa kuorman purussa.

Osatyökykyisten suhteellista asemaa työmarkkinoilla halutaan parantaa. Jesperi Käräjähonka työllistyi K-market Reijolaan vakituiseen työsuhteeseen palkkatuen avulla.

Osatyökykyisten määrä on pysytellyt Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksen mukaan Pohjois-Karjalassa viime vuosina noin 1 100 ja 1 500 henkilön välillä. Oikea määrä lienee kuitenkin tätä suurempi, sillä kaikki osatyökykyiset eivät ole välttämättä ilmoittaneet tilanteestaan Pohjois-Karjalan Työ- ja elinkeinotoimistolle.
Osatyökykyisiä ovat henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut esimerkiksi vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia.
– Osatyökykyisyyttä on monenlaista, ja työkyky voi vaihdella meillä jokaisella työuran aikana. Voimme olla tietyn aikaa osatyökykyisiä, ja sitten on olemassa vammoja tai sairauksia, jotka tekevät pysyvästi osatyökykyiseksi, avaa työkykykoordinaattori Sanna Ikonen-Kontturi Pohjois-Karjalan TE-toimistosta.
Yksi TE-toimiston tämänhetkisistä tavoitteista on lisätä tietoisuutta osatyökykyisten työllistämiseen liittyvistä palveluista.
Joensuun seudun Kuntakokeilun työkykykoordinaattori-asiakasvastaava Sirkka-Liisa Kolehmaisen mukaan osatyökykyinen voi työllistyä palkkatuella, minkä lisäksi työllistävä työnantaja voi saada harkinnanvaraisena etuutena työolosuhteiden järjestelytukea kertaluontoisesti. Työolosuhteiden järjestelytukea voi saada myös toisen työntekijän antamaan apuun.
– Työolosuhteiden järjestelytuki on vielä maakunnassa melko tuntematon juttu, ja siitä on tehty vuosittain päätöksiä alle kymmenen. Osatyökykyisten palkkatukea on sen sijaan käytetty maakunnassa hyvin: tämän vuoden keväällä osatyökykyisten palkkatukea haki 115 työnantajaa, Kolehmainen kertoo.

Yksi palkkatukea hakeneista yrityksistä on K-market Reijola, jonka kauppias Toni Ahonen palkkasi kesäkuussa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Jesperi Käräjähongan, 20. Käräjähonka valmistui ammattiopisto Luovista merkonomiksi keväällä.
Ennen vakinaistamistaan Käräjähonka ehti tehdä K-marketissa useampia työharjoitteluja, ensimmäisen jo vuonna 2017.
– Nyt olen täällä töissä viitenä päivänä viikossa, ja työpäiväni ovat viiden tai kuuden tunnin mittaisia, Käräjähonka kertoo.
Käräjähongan työtehtävät K-marketissa on räätälöity, eikä hän toistaiseksi työskentele esimerkiksi kassalla.
– Pääasiassa puran kuormia ja teen varastohommia.

Toni Ahosen mukaan K-market Reijolassa on ollut työkokeiluissa ja -harjoitteluissa useita osatyökykyisiä henkilöitä, ja tälläkin hetkellä kaupassa on työkokeilussa toinenkin osatyökykyinen työntekijä.
– Myös yhteistyö Luovin suuntaan on sujunut todella mutkattomasti, ja olemmekin puhuneet Luovin työntekijöiden kanssa, että mielellämme tarjoamme täältä harjoittelupaikkoja muillekin, jos vain halukkaita on, Ahonen kertoo.
Ahosen mukaan osatyökykyisen palkkaaminen ja mahdollisen tuen saaminen vaatii jonkin verran byrokratiaa, johon hän ei täysin kauppiaana osannut itsekään varautua.
– Tiettyjen lomakkeiden tulee olla täytettynä jo nimenomaan ennen kuin työsopimus tehdään, mitä en heti tajunnut.
– Siitä on kuitenkin annettava pisteet TE-toimiston suuntaan, että kun Jesperi oli valmistumassa, sieltä oltiin oma-aloitteisesti yhteydessä minuun ja opastettiin yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea minun tulee tehdä Jesperin palkkaamiseksi vakituiseen työsuhteeseen.
Ahonen näkee osatyökykyisten työllistämisen ja räätälöityjen työtehtävien tarjoamisen erityisen tärkeänä.
– Tällaisessa kuviossa on vain hyvää; vakituisella työllä on varmasti iso merkitys Jesperin elämään, ja toki Jesperin työpanoksesta on meillekin iso apu joka päivä.
Käräjähonka kertookin viihtyneensä työssä, ja työn myötä nuoren miehen suunnitelmissa on nyt myös oman asunnon löytäminen.
– Juuri eilen kävin katsomassa asuntoa tuosta läheltä, Käräjähonka myhäilee.

 



Työllistäminen ydintavoitteena

Osatyökykyisten työllistäminen on otettu Suomessa vahvasti tavoitteeksi: Tämänhetkinen hallitusohjelma painottaa osatyökykyisten työllistämistä, ja parhaillaan käynnissä on Työ- ja elinkeinoministeriön osatyökykyisten työllistämiseen liittyvä hanke, jonka osana myös Pohjois-Karjalan TE-toimistossa pilotoidaan vastaavaa pienempää hanketta. Myös Siun sotessa on käynnissä Työkykyohjelma osana Sosiaali- ja terveysministeriön omaa hanketta.
Pohjois-Karjalan työnhakijoista vajaat 1 300 on tällä hetkellä osatyökykyisiä.
– Se tarkoittaa, että vajaan 1 300 työnhakijan tietoihin on kirjattu vamma tai pitkäaikaissairaus, joiden perusteella voidaan myöntää mahdollisesti osatyökykyisen palkkatukea, työolosuhteiden järjestelytukea ja kirjoittaa todistus suurtyönantajalle, kertoo Sirkka-Liisa Kolehmainen Joensuun seudun Kuntakokeilusta.

Palkkatuen määrä on puolet palkkauskustannuksista tai enintään 1 400 euroa kuukaudessa. Tukea maksetaan työnantajalle kaksi vuotta kerrallaan, minkä jälkeen tukea voi hakea uudestaan. Työolosuhteiden järjestelytuki voi puolestaan olla 4 000 euroa, ja sen avulla työnantaja voi hankkia työntekijälle uusia, normaalista työergonomiasta poikkeavia työvälineitä tai -kalusteita. Tukea voi saada myös toisen työntekijän antamaan apuun.
Sirkka-Liisa Kolehmaisen mukaan osatyökykyisten työllistäminen voi olla ratkaisu monella alalla, jolla on kohtaanto-ongelmia.

– On tärkeää, ettei osatyökykyisten työmahdollisuuksia rajata. Työllistyminen on monelle taloudellisestikin ratkaiseva asia.
TE-toimiston työkykykoordinaattori Sanna Ikonen-Kontturi muistuttaa, että osatyökykyisten työllistyminen on kaikin puolin sekä yksilön että yhteiskunnan etu.
– Työn tekeminen lisää osallisuutta ja tuo hyvinvointia ja mielekästä sisältöä elämään. Osa-aikaisenkin työn tekeminen on työllistyvän itsensä näkökulmasta usein hyvin voimaannuttava asia, Ikonen-Kontturi toteaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä