Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Merkittävä kulttuuriympäristö

Rantapuistoihin ovat perinteisesti levittäytyneet esimerkiksi Joen Yö ja Popkatu. Kuva Popkadun Lastenpop-tapahtumasta vuodelta 2018. Kuva: Minna Raitavuo Rantapuistoihin ovat perinteisesti levittäytyneet esimerkiksi Joen Yö ja Popkatu. Kuva Popkadun Lastenpop-tapahtumasta vuodelta 2018. Kuva: Minna Raitavuo
Vaikka perinteistä Popkatua ei järjestetä täydessä laajuudessaan vielä tänäkään vuonna, juhlitaan festivaalin 20-vuotissyntymäpäiviä perjantaina 16. heinäkuuta Pohjoisessa rantapuistossa. Ohjelmassa on muun muassa lastenteatteria, musiikkia ja katutaidetta.

Eteläiseen ja pohjoiseen osaan jakautuva rantapuisto on toiminut tapahtumien järjestämispaikkana aiemminkin: puistossa on järjestetty niin kirpputoreja, konsertteja, markkinoita kuin katuruokafestivaalejakin. Perinteisesti esimerkiksi Joen Yön ja Popkadun ohjelma on levittäytynyt pitkin rantapuistoja.

1800-luvulla Jokirantaa reunustavat puistot eli esplanadit toimivat aluksi lähinnä kaupungin asukkaiden heinätysmaina. Alue osoitettiin puistoksi jo kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa 1840-luvulla. Joensuun ensimmäinen kaupunginjohtaja, järjestysmies August Johan Johnsson piti puistoja suuressa arvossa, joten hän halusi saada asemakaavapiirustusten mukaisen rantapuiston nopeasti kuntoon.

Eteläistä rantapuistoa ryhdyttiin rakentamaan ensin: Vuonna 1852 Malmi- ja Suvantokadun väliselle alueelle alettiin istuttaa puita. Puiden istutusinto kuitenkin hiipui nopeasti.

Puisto kunnostettiin viimein 1870–1880-lukujen taitteessa puutarhuri G. A. Dahlströmin laatiman puistosuunnitelman mukaan. Dahlström suunnitteli myös Suvanto- ja Koskikadun välisen alueen puistoksi, jolloin syntyi Pohjoinen rantapuisto. Puistosuunnitelmakilpailun vuonna 1911 voittanut Turun kaupunginpuutarhuri Harald Söderberg teki rantapuistoille uudet suunnitelmat, joiden mukaan niitä muokattiin 1910-luvulla.

Sittemmin tulvavedet tekivät rannassa tuhojaan, ja kumpaakin puistoa uudistettiin jälleen 1930-luvulla, jolloin puistoihin saatiin myös kukkaistutuksia.

Vuosina 1935–1937 Pohjoinen rantapuisto tunnettiin Runonlaulajanpuistona, mutta nimi ei saanut kaupunkilaisten keskuudessa juuri kannatusta, joten vanhaan nimeen palattiin.

Joensuun kaupunki päätti toteuttaa Eteläisessä ja Pohjoisessa rantapuistossa mittavan kunnostuksen jo 1980-luvulla, mutta asia viivästyi. Vuonna 1998 kolmetoista kaupunginvaltuutettua teki aloitteen rantapuiston toiminnallisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä. Valtuutetut halusivat nostaa lähellä kaupungin keskustaa olevan puiston ”kaupungin käyntikortiksi ja asukkaiden sekä matkailijoiden olohuoneeksi”. Puistot saneerattiin koko laajuudessaan 2000-luvun alkupuolella, ja vuonna 2006 rantaan puistojen reunaan valmistui yli kaksisataa metriä pitkä promenadilaituri.

Joensuun rantapuisto on kokonaisuudessaan yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kyseessä on Museoviraston vuonna 2009 toteuttama inventointi, jonka tavoitteena on nostaa esille Suomesta rakennettuja ympäristöjä ja kohteita, jotka kuvaavat hyvin ja monipuolisesti Suomen historiaa ja kehitystä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä