Julkaistu 
Pasi Huttunen

”Pikkuisen raahaamalla on saanut hakea”

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti osallistavan budjetoinnin kokeilun, jossa maakunnallinen nuorisovaltuusto järjesti maakunnan nuorten toiveiden mukaan Manufest-tapahtuman Joensuun torilla loppukesällä 2020. Pasi huttunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti osallistavan budjetoinnin kokeilun, jossa maakunnallinen nuorisovaltuusto järjesti maakunnan nuorten toiveiden mukaan Manufest-tapahtuman Joensuun torilla loppukesällä 2020.

Podcast: Nuoria kuunnellaan Joensuussa edelleen liian usein vain sen verran, että pykälien vaatimukset täyttyvät. Parempaan suuntaan kuitenkin mennään.

Nuorten ottaminen mukaan päätöksentekoon on Joensuussa alkutekijöissään. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen muistuttaa, että Joensuu on itse asiassa ollut asiassa jopa edelläkävijä, mutta nuorten vaikuttajien viesti on selvä: työtä riittää.
Laajempi, monipuolisia keinoja ja osallistumisen esteitä madaltava nuorten ottaminen mukaan on vielä lapsenkengissä. Kuuleminen on sekä Joensuun nuorisovaltuustossa että maakunnallisessa nuorisovaltuustossa kokemusta keränneen Oskar Mannelinin mukaan edelleen liian usein kuin jälkiajatus, joka muistetaan tehdä, jotta pykälien vaatimukset täyttyvät.
– Itselle ei ole kauhean selkeästi tullut sellaisia osallistumisen mahdollisuuksia Joensuussa. Aika vähäistä se on siis ollut, toteaa Suomen lukiolaisten liitossa vaikuttava ja tänä keväänä Lyseon lukiosta valmistunut Emmiina Kuisma.
– Miun kokemus nuorten osallistamisesta on suunnilleen se, että on tulossa joku juttu ja kysymme, voisiko sen tehdä vaikka tällä tavalla. Vastaus on, että ei, tämä on jo päätetty, jatkaa Pihka Laubert, Riverian opiskelijakunnan PYROn hallituksen puheenjohtaja.

Etenkin ammattiin opiskelevien on joskus muita vaikeampi saada ääntään kuuluviin. He ovat aliedustettuina nuorisovaltuustoissa. Lisäksi Laubert kertoo tilanteista, jossa esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksen jäsen ei ole päässyt kokoukseen, koska opettaja ei ole antanut lupaa poistua oppitunnilta. Asiasta on selkeä linjaus, mutta sen noudattaminen ei näytä sujuvan ongelmitta.
Keskustelemassa podcastin toisessa jaksossa ovat Kuisma, nuorisovaltuustokonkarit Mannelin ja Eemeli Onatsu sekä Laubert. Selväksi tulee, että lasten ja nuorten osallistumisen ja hyvinvoinnin suhteen on tehtävä enemmän ja paremmin. Esimerkiksi mielenterveyskysymykset ja työmarkkinoille pääsemisen esteet ovat iso ongelma. Kumpikaan ei ole pelkästään kunnan ratkaistavissa oleva kysymys, mutta kunta voi osaltaan vaikuttaa molempiin paljon.
Virkakummimalli on saa runsaasti kehuja Onatsulta, joka toteaa, että moni virkamies on ottanut sen soveltamisen vakavasti. Kummien tehtävänä on ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Yhteyttä pidetään säännöllisesti ja tiedotetaan valmistelussa olevista asioista. Onatsulla itsellään on virkakummikokemusta kaupungin hyvinvointikoordinaattori Heini Lehikoisesta ja vs. kulttuurijohtaja Leena Hoppaniasta ja hän kehuu kumpaakin hyvin aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi.
– Mutta tiedän myös tällaisia virkamiehiä, jotka on pikkuisen raahaamalla saanut siihen hakea, hän lisää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä