Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Yötöntä yötä on juhlittu iän kaiken

Yötön yö ja kukkaniitty ovat juhannuksen lyömätön pari. Viime vuosikymmenien juhannusperinteisiin kuuluu monella suomalaisella kesämökille hakeutuminen. Kuva: Matti Suomalainen Yötön yö ja kukkaniitty ovat juhannuksen lyömätön pari. Viime vuosikymmenien juhannusperinteisiin kuuluu monella suomalaisella kesämökille hakeutuminen. Kuva: Matti Suomalainen

Keskikesä on varsinkin pohjoisen ihmiselle rakas ja ylistetty vieras. Nyt on syytä nauttia, sillä päivä päivältä yö pitenee taas.

1. Valonjuhla
Alkujaan juhannusta vietettiin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksena, mutta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton 24. päivään kesäkuuta, eli tasan puoli vuotta ennen joulua. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta 1955 lähtien.
Mittumaari on valon ja keskikesän juhla, jota on vietetty jo vuosituhansia. Kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus.

2. Henkiä hätyytellen
Juhannuskokon on ollut alun perin tarkoitus pitää pahat henget loitolla. Myös talvipäivänseisauksen aikaan poltettiin kokkoja samasta syystä: entisaikana uskottiin, että näinä taianomaisina aikoina, kun auringon liike näyttää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, tulevat henkiolennot levottomiksi ja lähtevät liikkeelle.
Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty esimerkiksi varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.

3. Taikoen onnea
Juhannusta on kautta aikojen pidetty hedelmällisyyden juhlana. Tästä syystä monet entisaikoina suosituista taioista tähtäsivät ennustuksiin tulevasta aviomiehestä. Toisilla taioilla pyrittiin parantamaan naimaonnea.
Monet juhannustaiat tehtiin alasti.

4. Lippu salossa yön yli
Juhannuspäivä on yksi Suomen kuudesta virallisesta joka vuosi toistuvasta liputuspäivästä. Toisin kuin muina liputuspäivinä, lippua ei kuitenkaan vedetä juhannuksena salkoon aamukahdeksalta ja lasketa auringon laskiessa. Virallisten liputusohjeiden mukaan juhannuksen liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

5. Muissa maissa
Suomen kanssa samaan aikaan juhannusta vietetään esimerkiksi Ruotsissa sekä Baltian maissa. Jokaisessa maassa on omia erityispiirteitään juhlaperinteissä. Ruotsalaiseen juhannukseen kuuluu esimerkiksi kukkasin ja värinauhoin koristeltu korkea juhannussalko, jonka ympärillä tanssitaan ja lauletaan yhdessä.
Monissa Euroopan maissa juhannusta vietetään aina 23. kesäkuuta. Tuolloin esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa poltetaan kokkoja ja lauletaan yhteislauluja.

6. Ruokaperinteitä
Jos nykyisin juhannuspöytään kannetaan vaikkapa uudet perunat, grillattu liha tai savustettu lohi sekä alkoholia, oli entisaikana ruokalista varsin maitopohjainen. Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin juhannusjuustoa, Savossa maitovelliä ja muurinpohjalettuja, Pohjois-Karjalassa karjalanpiirakoita ja munavoita, Hämeessä ja Satakunnassa räiskäleitä ja juustoja.

Lähteet: Juhannusperinteet juhlat.fi, Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, Pohjanmaan museo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä