Julkaistu    |  Päivitetty 

Kesäyö on riskialtis nuorelle kuskille

Kun tuoreen kuskin auto on aamuyön tunteina täynnä yllyttäviä kavereita, eivät seuraukset ole välttämättä hyvät. Kuva: Maija Yrjölä Kun tuoreen kuskin auto on aamuyön tunteina täynnä yllyttäviä kavereita, eivät seuraukset ole välttämättä hyvät. Kuva: Maija Yrjölä
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen tieliikenteessä menehtyi vuonna 2020 kaikkiaan 222 henkilöä.

Vaikka koronatartuntojen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet osin vähensivät liikennettä, se ei heijastunut liikennekuolemien määrään: ne lisääntyivät edellisvuoden 211 menetetystä hengestä.

– Jokainen menetetty ihmishenki liikenteessä on liikaa, mutta julkisessa keskustelussa unohtuu usein loukkaantuneiden suuri määrä. Vakavasti liikenteessä loukkaantuu vuosittain satoja henkilöitä ja lievempiä vammoja saa useita tuhansia, sanoo viestintäpäällikkö Mitja Piipponen LähiTapiola Idästä

Jos liikenteessä tapahtuu onnettomuus, henkilövahinkoja korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat liikenteen henkilövahinkokorvauksia vuonna 2019 noin 23 000 henkilölle sattuneista liikennevahingoista.

Valtaosa näistä uhreista sai hoitoa lieviin vammoihin, mutta joukossa on myös vaikeita vammautumia ja kuolemantapauksia.

OTIn mukaan Pohjois-Karjalassa eniten liikenteen uhreja eli loukkaantuneita tai kuolleita tuli vuonna 2019 Joensuun alueella sattuneissa onnettomuuksissa, joita oli 370. Kaikkiaan Pohjois-Karjalan alueella henkilövahinkoja korvattiin liikennevakuutuksesta noin 825 henkilölle. Tilaston mukaan suurin vammautumisriski oli Kiteellä. Siellä liikenteen henkilövahingoissa tuli 7,4 uhria tuhatta asukasta kohden.

Onnettomuuksiin eivät joudu vain paikalliset, vaan esimerkiksi Kiteellä henkilövahingoista 36 prosenttia oli sattunut ulkopaikkakuntalaisella ajoneuvolla.

– Näin kesäaikaan liikenteessä on paljon suojaamattomia ajoneuvoja, kuten polku- ja moottoripyöriä sekä mopoja, joilla törmätessä loukkaantumisen riski kasvaa, koska kuljettajan ympärillä ei ole suojaavaa koria. Meidän kaikkien tielläliikkujien on siis hyvä nyt muistaa liikenteen monimuotoisuus ja vaalia turvavälejä sekä maantiellä että kaupungissa, Mitja Piipponen sanoo.

Tilastojen valossa riskeissä on eroja ikäryhmittäin. Tilastokeskuksen vuoden 2020 ennakkotilaston mukaan tieliikenteessä loukkaantuneista noin joka kolmas oli 15–24-vuotias, kun taas menehtyneistä noin kolmannes oli vähintään 65-vuotiaita.

– Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuus on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta valitettavasti silloin tällöin Pohjois-Karjalassakin sattuu vakavia onnettomuuksia, joissa osallisena on useampia nuoria. Näiden onnettomuuksien ehkäisy olisi ensiarvoisen tärkeää. Riskeistä tulee puhua, kiinnittää huomiota ajoneuvojen turvallisuuteen ja muistuttaa, ettei ylinopeudesta tai päihteistä seuraa liikenteessä mitään hyvää, Mitja Piipponen sanoo.

OTIn mukaan vuosina 2015–2019 nuoret, 18–24-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat noin joka viidennen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista, ja niissä kuolleista valtaosa oli itsekin nuoria.

Tilastojen valossa enemmistö nuorten kuljettajien vakavista onnettomuuksista sattui sulaan vuodenaikaan, usein viikonloppuisin ja aamuyön tunteina.

– Täällä ikääntyvän väestön alueella meidän on lisäksi hyvä kiinnittää huomiota ikääntymisen vaikutuksiin liikenteessä. Kun ikää alkaa itsellä tai läheisillä kertyä, on rehellistä seurata ajokyvyn kehitystä ja pohtia sen vaikutusta liikkumiseen. Aihe on ymmärrettävästi herkkä, mutta pahimmillaan voimme aiheuttaa itsellemme tai toisille vaaratilanteita liikenteessä, Piipponen toteaa.

Traficomin mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa yli puolella miljoonalla vähintään 70-vuotiaalla oli voimassaoleva ajokortti. Tilastokeskuksen mukaan vähintään 65-vuotiaiden henkilövahingoista noin puolet tapahtuu henkilöauton kyydissä, mutta ikääntyneitä menehtyy verrattain usein myös jalankulkijoina ja polkupyöräillessä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä