Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Ihmistä tarvitaan jatkossakin

Käännöstieteen professori Maarit Koposen mukaan Suomessa käännöstiede on muuttunut paljon aivan parin viime vuoden aikana. Kuva: Niina Stolt Käännöstieteen professori Maarit Koposen mukaan Suomessa käännöstiede on muuttunut paljon aivan parin viime vuoden aikana. Kuva: Niina Stolt

Vielä kymmenen vuotta sitten ajatus siitä, että Suomessa ammattikääntäjä käyttäisi vakavissaan työnsä apuvälineenä konekääntämistä, oli lähes mahdoton. Paljon on muuttunut verrattain lyhyessä ajassa, sillä nykyisin teknologia on osa ammattikääntäjien arkea Suomessakin aivan eri tavalla kuin muutamia vuosia sitten.
– Suomessa käännösala on itse asiassa muuttunut paljon ihan viimeisen parin vuoden aikana, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tammikuussa käännöstieteen professorina aloittanut Maarit Koponen.
Koposen mukaan konekääntimien laatu on parantunut huomattavasti viime vuosien aikana, ja yrityksillä on yhä enemmän näiden omia käyttötarkoituksia varten opetettuja konekääntimiä.
– Sellainen lisääntyy alalla koko ajan, ainakin kun puhutaan asiatekstien kääntämisestä.
Suomen kielen kääntämisessä teknologian kehitys näkyy myös Koposen mukaan hitaammin kuin globaalisti käytetympien kielien kääntämisessä.
– Esimerkiksi englanti-espanja-kielipari on sellainen, jossa konekääntämistä on käytetty apuna työssä jo 2000-luvun vaihteesta saakka, ellei jopa ennen sitä. Toisaalta on myös paljon kieliä, joille ei ole vielä saatavilla tarpeeksi hyviä välineitä, jotta niistä olisi ammattikääntäjille hyötyä.

Koska konekääntimien laatu on parantunut, epäilee moni ammattikääntäjien tarpeellisuutta tulevaisuudessa. Maarit Koponen on kuitenkin varma, että koulutettujen kääntäjien tarve ei katoa mihinkään.
– Mitä kriittisemmistä ja enemmän ihmisten elämään vaikuttavista asioista puhutaan, sitä enemmän ihmistä tarvitaan kääntämisprosessissa. Jos esimerkiksi lakiasioihin tai terveyteen liittyvässä käännöksessä on virhe, siitä voi seurata isoja riskejä, Koponen muistuttaa.
Kun yhteiskunnallisesti tärkeitä tekstejä käännetään, kulkeekin käännös Koposen mukaan useiden ihmisten käsien läpi – jopa useampaan kertaan, jotta kaikki mahdolliset virheet saadaan seulottua.
– Olisi hirveän vaikea kuvitella tilannetta, että me olettaisimme koneen olevan ihmistä parempi jonkin kääntämisessä, ja että se poistaisi tarkistustarpeen. Toki tähän liittyy myös vastuukysymys; jos esimerkiksi konekääntimen tekemässä käyttöohjeessa on virhe, josta seuraa vahinkoa, kenen vastuulla asia on?

Kaunokirjallisuuden ja muun prosaistisen tekstin kääntäminen puolestaan on oma taiteen- ja tieteenlajinsa siinä mielessä, että siihen liittyy myös esteettisiä arvoja, joiden toteuttamiseen konekääntimet eivät yleensä taivu. Lisäksi teksteissä pyritään välttämään tiettyä toistuvuutta, johon kone pyrkii.
– Konekääntimien toiminta perustuu pitkälti juuri todennäköisyyksiin, eli ne etsivät sen tavallisimman ja todennäköisimmän vaihtoehdon, Maarit Koponen kertoo.
Koposen mukaan nykyisin puhutaan paljon myös käyttäjäkeskeisestä kääntämisestä, jossa kääntäjän on aina pohdittava käännettävän tekstin loppukäyttäjää.
– Millaisia ovat lukijoiden tarpeet ja taustatiedot? Paitsi että eri kulttuureissa tekstejä voidaan lukea eri tavalla, myös saman kulttuurin sisällä tekstejä luetaan usein hyvin eri tavoin. On selvää, että esimerkiksi lapsilla ja asiantuntijoilla on tekstien suhteen eri tarpeet ja odotukset, Koponen toteaa.
Koposen mukaan ainakaan tällä hetkellä käytössä oleva käännösteknologia ei kykene kääntämään tekstejä juuri tiettyjä kohderyhmiä ajatellen.
– Vaikka ammattikääntäjiä yhä tarvitaankin, heidän roolinsa ja osaamisensa on muuttunut jossakin määrin. Konekääntämisen käyttäminen työn apuna on yhä useamman kääntäjän arkipäivää, ja myös tiedonhaun paikat ja tavat ovat muuttuneet. Kaikkiaan käännöstieteen kenttä on paljon laajempi kuin millaisen kuvan siitä voisi äkkiseltään saada, Koponen summaa.


Teknologia: Ammattilaisten ja tavisten kääntimillä on paljon yhteistä
Kun puhutaan konekääntimistä, monelle tulee ensimmäisenä mieleen Google Kääntäjä. Ammattilaisten työssään käyttämät konekääntimet ovat aivan omaa luokkaansa, mutta Maarit Koposen mukaan konekääntimien perusperiaate on sama.
– Algoritmit ohjelmoidaan tekemään jotakin, ja kääntimien tapauksessa nämä algoritmit ovat hyvin samanlaisia, tai joissakin tapauksissa jopa ihan samoja.
Esimerkiksi Googlen oma kääntäjä kuitenkin perustuu siihen, että se yrittää kerätä mahdollisimman paljon kaikenlaista aineistoa, jonka pohjalta se oppii kääntämään. Ammattikääntäjien käyttämät kääntimet on opetettu kääntämään juuri tietynlaisia tekstejä.
– Esimerkiksi Suomen valtioneuvoston kansliassa on käytössä järjestelmä, joka on opetettu varsin onnistuneesti kääntämään juuri valtionhallinnon käännöksiä, Koponen kertoo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä