Julkaistu    |  Päivitetty 
Marko Siintomaa

Perinteisempi vaihtoehto

Škoda Enyaq näyttää tutulta tšekkiläisvalmistajan automallilta keulan valesäleikköä myöten. Se valmistetaan Tšekissä Mladá Boleslavin tehtaalla. Kuva: Marko Siintomaa Škoda Enyaq näyttää tutulta tšekkiläisvalmistajan automallilta keulan valesäleikköä myöten. Se valmistetaan Tšekissä Mladá Boleslavin tehtaalla. Kuva: Marko Siintomaa
Moni on odottanut uutta Škoda Enyaqia kuin kuuta nousevaa. Siinä on paljon tuttua Škodaa ja silti paljon samaa kuin ehkä pahimmassa kilpailijassa Volkswagen ID.4:ssa.

Enyaq on aavistuksen pidempi, ja Škodan tapaan takapenkkiläisillä on hyvät tilat. Lisäksi etupenkkien selkänojassa on pienet taskut, johon voi laittaa vaikka kännykän laturiin. Tavaratila on kooltaan 585 litraa eli hieman isompi kuin VW:ssä. Koeajomallissa oli tavaratilassa välipohja, jonka alle saa laitettua siisteihin lokeroihin tavaroita. Välipohjan myötä kontinreunan kynnys poistuu, ja kaadettujen takapenkkien portaan saa myös häivytettyä piiloon.

Koeajomallissa sai myös kaadettua takapenkit tavaratilan puolelta kahvasta vetämällä. Samaten autosta löytyy esille tuleva vetokoukku, joten 750 kilon painoinen jarruton peräkärry kulkee sähköisen Škodan perässä.

Kuskin penkissä on sähkösäädöt kolmella eri muistipaikalla. Samat saa rahalla myös etumatkustajan penkkiin. Kojetaulun yleisilme on nahkaverhoilun myötä hämmentävää kyllä jopa hieman arvokkaamman näköinen kuin VW:n ID-mallistossa, sillä nahka- tai kangaspinta kojetaulussa ja ovissa lisää kummasti fiilistä.

Kuskinpenkillä istuessa kaikki tuntuu olevan kohdillaan, ja penkissä on riittävät säädöt. Ratin takaa löytyy kovasti volkkarin ID-malleista tutun oloinen näyttö, mutta Škoda on tehnyt siihen omat pienet viilaukset, ja näytön alalaidassa on pieni patterinkuvake kertomassa akun varaustilan. Ratti on perusversiossa kaksipuolainen, mutta koeajomallissa oli sporttisempi kolmipuolainen vaihtoehto. Ratin napit ovat oikeita nappeja eivätkä hipaisunäppäimiä.

Keskinäyttö on 13 tuumaa kaikissa malleissa, ja kuvakkeet ovat isoja. Lämmityssäädöt ovat näytön alalaidassa, ja asetuksista voi säätää, että ratti ja penkit lämpiävät automaattisesti kylmällä ilmalla.

Liikkeelle lähtiessä ja kaupungissa ensimmäisen kerran U-käännöstä tehdessä huomaa, että tämä auto kääntyy hämmentävän pienessä tilassa. Yhdellä polkimella ajo ei valitettavasti onnistu, mikä voi joitakin harmittaa. Ohjaustuntuma on asiallinen kaupungissa ja maantiellä.

Painoa Enyaqissa on reilusti yli kaksi tonnia, joten jousituksesta on pakko tehdä hieman topakamman oloinen.

Koeajomallissa oli alla lisävarusteinen 21-tuumainen rengastus, ja maantiellä kovemmissa nopeuksissa on jonkin verran rengasmelua, mutta sen kanssa pystynee elämään hyvin.

Testissä oli isommalla 77/82 kWh:n (netto/brutto) akulla oleva 80-malli. Tällä akulla yhdistetty WLTP-toimintamatka on yli 500 kilometriä. Tarjolla on myös pienempi 60-malli. Numerot tarkoittavat karkeasti akun kokoa.

Tehoa koeajoautosta löytyy 150 kw/204 hv ja 310 Nm, nämäkin tuttuja lukuja muista MEB-perusrakennetta käyttävistä autoista.

Nollasta sataan pitäisi mennä tehtaan ilmoituksen mukaan 8,6 sekunnissa. Kiihtyvyys on varsin lineaarista paikaltaan lähtiessä, eikä se herätä teslamaisia ”nyt ollaan ammuksen kyydissä” tuntemuksia. Tehoa on siis tavalliseen ajoon riittävästi, mutta painavaan autoon joku saattaa kaivata lisää voimaa.

Tarjolla on alussa vain takavetoisia malleja, mutta myöhemmin mallisto täydentyy tehokkaammilla nelivetoisilla versioilla.

Enyaq tuntuu ja näyttää Škodalta keulan valesäleikköä myöten. Sähköautossa ei tarvittaisi keulaan niin paljon jäähdytysritilää, mutta Enyaqista on haluttu tehdä perinteisen näköinen. Perinteinen kuvaa muutenkin parhaiten noin 60 000 euron Enyaqin ”125 EDITION”-aloitusmallia, jonka nimi liittyy Škoda Auton 125-vuotisjuhlavuoteen.

Enyaq on selkeästi konservatiivisempi vaihtoehto modernille VW ID.4:lle. Pinnan alla tekniikka on aika pitkälti samaa, mutta eri ominaisuuksien lopullinen viritys on erilainen. Auton käyttäjän omat mieltymykset ratkaisevat enemmän, kumpi näkemys VW-konsernituotteista tuntuu itselle mieluisammalta.

Enyaqin myötä keskustelu siitä, että Škoda tekee ”liian hyviä” autoja, ei ole VW-yhtymän sisällä ainakaan laantumassa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä