Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Lähesty pelkoa pienin askelin

Hammashoitopelko on yleinen pelko, jonka taustalla ovat usein aiemmat huonot kokemukset. Kuva: Marko Puumalainen Hammashoitopelko on yleinen pelko, jonka taustalla ovat usein aiemmat huonot kokemukset. Kuva: Marko Puumalainen
Miksi toiset pelkäävät uusia tilanteita enemmän kuin toiset, ja miksi toiset eivät jännitä hammaslääkäriä, lentämistä tai esiintymistä lähes ollenkaan?

Koettuun pelkoon vaikuttavat monet tekijät, kuten geenit, temperamentti ja opittu käyttäytyminen.

– Jos ihminen on luonnostaan ujo ja arka eikä pysty lähestymään helposti uusia tilanteita, se luonnollisesti altistaa pelolle, toteaa kliinisen psykologian professori Kirsi Honkalampi Itä-Suomen yliopistosta.

Honkalammen mukaan pelkoon vaikuttavat myös aiemmin koetut huonot kokemukset, mikä usein onkin taustalla esimerkiksi hammashoitopelossa: jos on aiemmin kokenut, ettei ole tullut hammaslääkärissä kuulluksi ja on kokenut esimerkiksi kipua, voi seuraava käynti jännittää enemmän.

– Joskus on vaikeaa erottaa, mikä on ympäristön ja mikä perimän vaikutusta ihmisen käytöksessä. Olen tavannut itse useita ihmisiä, jotka ovat kertoneet eläneensä lapsuutensa hyvin hiljaisessa perheessä ja harrastaneensa hyvin yksinäisiä harrastuksia, mikä voi osaltaan vaikuttaa pelkojen kokemiseen myöhemmin, Honkalampi kertoo.

Pelkoreaktio on kehittynyt valmistamaan meidät kohtaamaan vaaroja ja keskittämään mielemme ja kehomme mahdollisesta uhasta selviytymiseen.

Pelko aktivoi kehon sympaattisen hermoston, mikä herättää ihmisessä pakene, taistele tai jähmety -reaktion. Tällöin aivot vapauttavat kehoon adrenaliinia ja noradrenaliinia ja keho valmistautuu toimimaan uhkatilanteessa: esimerkiksi sydän alkaa lyödä nopeammin, lihasten verisuonet laajenevat, silmäterät laajenevat, ruoansulatus hidastuu ja hikoilu lisääntyy. Myös ripulia voi esiintyä, sillä keho pyrkii poistamaan niin sanotun ylimääräisen aineksen itsestään uhkatilanteessa.

Pelkoreaktio voi syntyä kehossa äärimmäisen nopeasti, mutta siitä palautuminen tapahtuu paljon hitaammin, sillä adrenaliinilisä vaikuttaa kehossa puolesta tunnista tuntiin.

Vaikka kehon reaktio on todellinen, on se usein voimakkaampi kuin tilanne antaisi syytä – vaara ei välttämättä ole todellinen. Alkukantaisen reaktion vuoksi kuitenkin jännitämme tänäkin päivänä uusia ja tuntemattomia asioita. Todellisen hengenvaaran sijaan nykyihmisen pelon taustalla voivat olla esimerkiksi edellä mainitut aiemmat huonot kokemukset, kivun pelko tai itsensä nolaamisen pelko.

Jos pelko on äärimmäistä, voi kyse olla jo paniikkikohtauksesta.

– Silloin ihmisellä on hallinnan menettämisen pelko – huoli siitä, että menettää hallinnan tilanteesta ja itsestään, ja se onkin usein erilaisten pelkojen taustalla, Kirsi Honkalampi kertoo.

Kaikki pelkäävät jotakin, mutta jos pelko yltyy arkea haittaavaksi, opastaa Kirsi Honkalampi kääntymään asiassa ammattilaisen puoleen.

– Jos pelko on niin kova, että välttelee esimerkiksi hammaslääkärikäyntejä tai esiintymistilanteita kokonaan, kannattaa asiaa ryhtyä työstämään, Honkalampi kertoo.

Pelkoja ja jännitystä voidaan hoitaa esimerkiksi psykoterapialla.

– Kaikenlaisista psykoterapiamuodoista on varmasti apua. Esimerkiksi kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa harjoitellaan niitä tilanteita, jotka aiheuttavat pelkoa, ja myös käsitellään uskomuksia, joita tilanteisiin liittyy. Terapian avulla ajattelussa ja käyttäytymisessä voidaan saada aikaan muutosta.

Honkalammen mukaan altistamishoito on todettu tutkimuksissa hyvin tehokkaaksi pelon hoitajaksi.

– Siinä ihminen pikku hiljaa altistaa itseään pelottavalle tilanteelle, mutta aina turvallisesti. Tähän liittyy toki myös se, että jos ihminen kokee ympäristönsä, kuten työyhteisön tai koululuokan, turvalliseksi, voi esimerkiksi esiintymispelkokin helpottaa: jos ajattelee, että ympärillä olevat ihmiset ovat ystäviäni, ja ystävät hyväksyvät minut sellaisena kuin olen, Honkalampi kertoo.

Pelkoja voidaan hoitaa tietyissä määrin myös lääkityksellä. Pelkojen hoitamiseen voidaan käyttää beetasalpaajia, koska ne salpaavat pelon aiheuttamat fyysiset reaktiot eli madaltavat esimerkiksi sykettä. Ahdistuneisuushäiriöitä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa voidaan hoitaa myös antidepressiivisellä lääkityksellä.

– Bentsodiatsepiinejä puolestaan voidaan käyttää hyvin vaativissa tilanteissa, mutta niitä ei voi käyttää säännöllisesti, Kirsi Honkalampi toteaa.

Jännittäviin tilanteisiin voi vaikuttaa myös itse esimerkiksi hengitysharjoituksilla: rauhallinen uloshengitys rauhoittaa autonomista hermostoa ja tyynnyttää kehon ylivireyttä, mikä voi auttaa myös mieltä rauhoittumaan.

– Pelkoja kannattaa lähestyä pienin askelin. Niitä ei välttämättä opi voittamaan, mutta niiden kanssa voi oppia elämään, Honkalampi summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä