Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Kirjoittajan ura alkoi päiväkirjasta

Helka Sivonen muistuttaa, että koko suomalaiselle yhteiskunnalle niin tärkeä oppivelvollisuuslaki täytti tänä vuonna 100 vuotta. Se vahvistettiin 15.4.1921. Kuva: Aimo Salonen Helka Sivonen muistuttaa, että koko suomalaiselle yhteiskunnalle niin tärkeä oppivelvollisuuslaki täytti tänä vuonna 100 vuotta. Se vahvistettiin 15.4.1921. Kuva: Aimo Salonen
Millaista on olla kirjoittava ihminen Joensuussa?

Kysymys on pakko esittää kirjailijalle, joka esikoisteoksensa julkkareissa korosti joensuulaisuuttaan, ja jonka esikoisen kustansi Jussi Virratvuoren Kirjokansi.

– Kirjoittaahan voi missä vaan, Helka Sivonen huomauttaa ja myöntää sitten, että hyvähän Joensuussa on kirjoittajana olla.

Paitsi että tarjolla on katukuvasta tuttuun ihmiseen personoituva paikallinen kustannusyhtiö, ympärillä on paljon muitakin luovia kirjoittajia, joille kansalaisopisto tarjoaa runsaasti erilaisia kurssivaihtoehtoja.

Samalla viikolla kun Sivonen julkisti esikoisensa Kaunotee, uutisoitiin teatteripersoona Pirkko Kurikan saamasta, Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston myöntämästä 10 000 euron tunnustuspalkinnosta. Sivosellekin Kurikan vetämä draamakirjoittamisen kurssi on tuttu.

– Pirkolta opin dialogin kirjoittamista. Tykkään hänen huumoristaan ja siitä, kuinka hän heittäytyy tekstiin ja jännästi tarkkailee kirjoitettuja hahmoja, Sivonen sanoo.

Valamossa Sivonen on käynyt Torsti Lehtisen vetämillä kursseilla, joilla on menty syvällisiin filosofisiin pohdintoihin. Merkittäviä ovat olleet Mari Mörön vetämät kurssit.

– Joensuun kansalaisopistossa hän opetti, kuinka lyhyttekstin tekemisessä luodaan tilanne, ja siitä nappasin kiinni. Kun luo tilanteen, siitä on helppo lähteä takautumiin tai eteenpäin.

Julkistustilaisuudessa kirjailijaa haastatellut opettaja Jenna Sivonen kiinnitti huomiota juuri siihen, että Kaunotee koostuu monista lyhyistä väläyksistä erilaisten ihmisten elämässä. Kirjan alaotsikoksi Sivonen, psykologiksikin opiskellut opettaja, on laittanut kertomuksia koulusta.

– Kirjan johtavana teemana on muutos, Sivonen sanoo.

– Hoksasin, että oppivelvollisuuslaki täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja tavallaan meidän suvun tarina on muutoksen mikrohistoria. Se muutoshan on ollut valtava, kun ukkini veli oli suvun ensimmäinen kansakoulun käynyt.

Oppivelvollisuuslaki on Sivosen mukaan vaikuttanut niin koko yhteiskuntaan kuin suomalaisiin yksilöinäkin. Kirjansa epilogiin hän kirjoitti Heikki-ukkinsa pikkuveljestä Onnista, joka vuonna 1919 lähetettiin 10-vuotiaana Aajevaaran salomökistä 13 kilometrin päähän ruukille eli Möhköön kansakouluun.

Helkalle itselleen koulutus oli jo itsestään selvää. Päiväkirjoja hän alkoi kirjoittaa 7-vuotiaana, ja nyt hän on esikoiskirjailija.

Mitä esikoisen hiominen julkaisukuntoon saakka sitten opetti?

– Valtavasti. Suurin oppi oli kill your darlings eli se, että sai lopultakin etäisyyttä siihen aivan loistavaan omaan tekstiin, Sivonen sanoo.

– Siinä tuo mieheni Juha Mankonen oli ihan mestari. Kehityin aivan valtavasti, kun hän sanoi, että ei tolleen voi sanoo, ja että sinähän kirjoitat omille opettajakavereillesi.

Itselleen rakkaista asioista luopumiseen Sivonen törmäsi jo heti ensimmäisessä tarinassa, jonka päähenkilö on Martti, lakkautettavan koulun opettaja, jolla itselläänkin on edessä uran viimeinen kevätjuhla.

– Martti säälitti minua, kun siltä oli kuollut vaimo. Kirjoitin hänelle Sortava-matkan, jossa hän tapasi Karjala-lehden toimittajan Lidian, mutta ei se sitten luontevasti sopinutkaan kirjaan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä