Julkaistu    |  Päivitetty 

Kaupunkiin ei juuri tarvitse poiketa

Pasi Saukkonen on viihtynyt Reijolassa jo viidentoista vuoden ajan. – Palvelut ovat lähellä, mutta ympärillä on kuitenkin myös vehreyttä ja maaseutumaista ympäristöä.  Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Pasi Saukkonen on viihtynyt Reijolassa jo viidentoista vuoden ajan. – Palvelut ovat lähellä, mutta ympärillä on kuitenkin myös vehreyttä ja maaseutumaista ympäristöä. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen

Nykyisin Joensuun keskustaajamaan kiinni kasvaneen Reijolan palvelut ovat hyvät ja liikenneyhteydet sujuvat. Kuten aina, kehitettävääkin löytyy.

Viisitoista vuotta Reijolassa asunut Pasi Saukkonen kokee juurtuneensa perheensä kanssa Reijolaan: alun perin vuonna 2006 Pyhäselkään kuuluneessa alueessa viehätti vehreä maalaismaisema, sopiva matka kaupunkiin ja tieto siitä, että alue on kasvava ja kehittyvä.
– Vaikka perheenlisäystä ei ollut vielä silloin tiedossa, toki tiesimme, että isosta taajamasta löytyvät tarvittaessa myös päiväkodit ja koulut läheltä, Saukkonen muistelee.
Vuonna 2009 Joensuuhun liittyneessä Reijolassa asuu nykyään tulkinnasta ja alueen rajauksesta riippuen noin 3 000 ihmistä. Tilastollisesti Reijola on liitetty Joensuun keskustaajamaan vuodesta 2018 alkaen. Alueellisesti Reijola on Kuutostien ja Helsingin-radan väliin jäävä alue, joka on kasvanut kiinni Karhunmäkeen ja sen myötä keskustaajamaan.
Kun Pyhäselän kunta oli vielä itsenäinen, se suunnitteli taajamaa väljälle alueelle halajaville perheille, jotka halusivat kuitenkin olla riittävän lähellä Joensuuta. Vastoin tarkoitusta Reijola kasvoi lopulta kuntakeskus Hammaslahtea suuremmaksi. Vetovoima toi alueelle ennakoitua enemmän asukkaita.

Pasi Saukkonen perheineen asuu Mulossa, joka on rauhallista, lapsiperheiden suosimaa asuinaluetta ja sijaitsee parin kilometrin päässä Reijolan liikekeskustasta.
Aluekehittäjänä ja -tutkijana Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Saukkonen kehuu nyky-Reijolan palveluita sangen hyviksi.
– Nyt kun olen tehnyt etätöitä koko korona-ajan, ei ole juuri kaupunkiin tarvinnut poiketa – täältä löytyy kaksi ruokakauppaa, huoltoasema, kahvio, parturi-kampaamoita ja apteekki.
Yksityisten palveluiden lisäksi Reijolassa on muun muassa nuorisotila, kirjasto ja neuvola, ja koulujen ja yhteisötalon yhteydessä olevat kunto- ja liikuntsalit ovat koko alueen asukkaiden käytössä.
– Reijolassa on paljon lapsia, joten etenkin neuvolapalvelut ovat alueelle hyvin tärkeitä. Ikäjakauma on Reijolassa mielestäni muutenkin laaja – täällä on porukkaa ihan vauvasta vaariin, ja taajama tarjoaa myös asumisen puitteita kaikissa elämäntilanteissa oleville, Saukkonen toteaa.
Omaa terveysasemaa tai hammashoitolaa Reijolassa ei tosin ole, ja Mulon Mantan suljettua ovensa on oma pubikin jäänyt uupumaan. Kuntaliitoksen jälkeen palvelut ovat pysyneet Reijolassa pitkälti samana, ja Saukkonen on kiitollinen siitä, ettei niitä ole viety alueelta pois.
– Siitä tosin antaisin kaupungille hieman noottia, että joitakin perusparannuksia olisi voitu tehdä enemmänkin.


Pasi Saukkonen on tehnyt itse Reijolasta kaksi kuntalaisaloitetta. Niistä aiempi koski Hernesuon alueelle pururadan ja hiihtoladun saamista, ja tällä hetkellä allekirjoitettavana on Mulonmäen alueen kehittämiseen liittyvä aloite.
Aloitteen tavoitteena on saada parannettua Mulonmäen puitteita, jotta se palvelisi alueen asukkaita paremmin lähiliikuntapaikkana.
– Ulko- ja hyvinvointiliikunnan puitteet ovat alueen suurin puute, mutta nyt kun olemme ryhtyneet pitämään asiasta enemmän ääntä, minulla on kova usko siihen, että nekin saadaan kuntoon, Saukkonen toteaa.
Saukkosen mukaan kuntalaisosallisuus Reijolassa on kehittymässä selkeästi, mihin hän uskoo Joensuuhun perustettavaksi esitetyn osallisuus- ja vetovoimalautakunnan vaikuttavan positiivisesti.
– Ainakin paperilla asiat näyttävät jo aiempaa paremmalta. Kuntalaisosallisuuden suhteen alueella on ollut haasteita.

Kuntaliitoksen jälkeen Joensuun kaupunki on satsannut Reijolassa muun muassa tiestöön ja kevyen liikenteen väyliin.
– Täällä on todella routivia teitä, joille on tehty isoja remontteja. Siitä on annettava Joensuun kaupungille kiitosta, Pasi Saukkonen toteaa.
Myös julkisia kulkuyhteyksiä Saukkonen kehuu sujuviksi, ja bussilla pääsee Joensuun suuntaan ja takaisin varsin kätevästi. Myös vuonna 2014 valmistunut kehätie lisäsi Reijolan saavutettavuutta merkittävästi.
Parasta Reijolassa on Pasi Saukkosen mielestä elämän sujuvuus ja se, että alueen elinvoima on taattu pitkäksi aikaa.
– Täällä on vehreyttä, maataloutta, palveluita ja kouluja, ja ne tulevat kyllä säilymään alueella. Kuntaliitoksen myötä toimintaan on tullut tiettyä ammattimaisuutta, ja koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan, Saukkonen summaa.


Ensin rakennetaan Karhunmäen alue

Lähivuosina Reijolassa tullaan peruskorjaamaan Uutelantie sekä luultavasti myös Hirvolantie ja Ahvalonpuiston leikkipaikka. Suunnitteilla on myös matonpesupaikan rakentaminen ja varaus Reijolan alueen lähiliikuntaolosuhteiden parantamiselle Hernesuon alueelle.
Uuden pientaloalueen kaavoittamista Reijolassa ei kuitenkaan olla Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö Juha Pasman mukaan toistaiseksi käynnistämässä.
– Ensin on järkevää rakentaa ja kaavoittaa Karhunmäen alue loppuun niin kuntatekniikan rakentamisen kuin palveluverkonkin kannalta. Kaavamuutostarpeita itse Reijolassa on muutamia, ja niitä tullaan tutkimaan lähivuosien aikana, Pasma kertoo.
Juha Pasman mukaan tarpeen on selvittää Reijolan eritasoliittymän luoteispuolelle kaavoitetun alueen kehittämistä muuhun kuin suunniteltuun käyttöön: alueelle kaavoitettiin paikka vähittäistavarakaupan suuryksikölle, mutta kortteli ei ole mennyt kaupaksi.
– Lisäksi tullaan tutkimaan Vanhan Valtatien ja Taidontien risteyksessä sijaitsevan toteuttamattoman kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelin osoittamista muuhun käyttöön, Pasma kertoo.
Karhunmäen suunnalla pientaloalueiden asemakaavoittamista jatketaan lähivuosina Vanha Valtatien ja rautatien välisellä alueella Joensuun kaupungin Maankäytön toteutusohjelman eli Mato-ohjelman mukaisesti.


Asuinpaikka: Reijola

- Asukkaita noin 3 000. Reijolan alue on tilastoitu Joensuun keskustaajaman yhteyteen vuodesta 2018 alkaen.
- Kaksi alakoulua, kaksi kunnallista päiväkotia ja perhepäivähoitajia. Niittylahti-Reijola-alueen alakoulun keskittämistä Reijolaan on suunniteltu mahdollisesti vuoden 2025 jälkeen.
- Palveluihin kuuluu muun muassa kirjasto, nuorisotila ja neuvola.
- Liikekeskustassa on esimerkiksi kaksi päivittäistavarakauppaa, huoltoasema, apteekki, seurakuntatalo, parturi-kampaamoita, eläinlääkäriasema ja kahvila.
- Reijolan alueella ei olla käynnistämässä toistaiseksi uuden pientaloalueen kaavoittamista. Ensin kaavoitetaan ja rakennetaan loppuun Karhunmäen alue.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä