Julkaistu    |  Päivitetty 
Henri Jumppanen

Hiljaisuus kaupungin kupeessa

Joensuun hautausmaa tarjoaa läheisten muistamisen lisäksi mahdollisuuden irtautua hetkeksi kaupungin kiireistä.   Kuva: Henri Jumppanen Joensuun hautausmaa tarjoaa läheisten muistamisen lisäksi mahdollisuuden irtautua hetkeksi kaupungin kiireistä. Kuva: Henri Jumppanen
Joensuun evankelisluterilainen hautausmaa vihittiin käyttöön lokakuussa 1852. Aluksi hautausmaa oli alle hehtaarin kokoinen, mutta nuoren kaupungin kasvaessa myös vainajien määrä luonnollisesti nousi. Vuonna 1890 hautausmaata laajennettiin puoleentoista hehtaariin ja vuonna 1907 lahjoitukset jatkuivat. Viimeisin lahjoitus tehtiin 1952, kun hautausmaan pohjoisosaan liitettiin neljän hehtaarin alue. Nykyään hautausmaa muodostaa noin kahdenkymmenen hehtaarin alueen, jonka rajaa kolmionmuotoon Rauhankatu, Kajaanintie sekä Teollisuuskatu. Alueeseen sisältyy myös ortodoksinen hautausmaa.

Hautausmaalla on määrittelemättömäksi ajaksi tilaa joensuulaisille vainajille. Esimerkiksi tuhkausten yleistyminen on säästänyt osaltaan hautausmaan kapasiteettia. Joensuun hautausmaalla voi myös nähdä hautamuistomerkkien muutoksen 1800-luvun rautaisista risteistä ja merkkihenkilöiden hautapaaseista aina nykypäivän graniittisiin ja melko identtisiin hautakiviin.

Hautausmaalla sijaitsee hautojen lisäksi useita rakennuksia. Kuten Juhani Viisteen suunnittelema Rauhankappeli. Se valmistui vuonna 1935. Tilat kävivät kuitenkin nopeasti pieniksi ja 60-luvulla tehdyn laajennuksen myötä vainajien säilytystiloja laajennettiin maan alle. Kappeli peruskorjattiin vuonna 1997, josta vastasi arkkitehti Ilkka Kärnä. Hautausmaalla sijaitsee myös paarihuone, jonka nimi juontaa aikaan, jolloin siellä käsiteltiin vainajia, ja suoritettiin jopa ruumiinavauksia. Nykyään tämä puinen rakennus toimii varastotilana.

Kun Joensuun väkiluvussa tapahtui 70–80-luvulla voimakasta kasvua kävi pelkän Rauhankappelin kapasiteetti auttamatta pieneksi lisääntyvän siunaustarpeen edessä. Tähän helpotusta toi 1989 käyttöön vihitty Ristinkappeli. Se käsittää muun muassa ison ja pienen siunauskappelin, kaappikylmiöt ja krematorion. Monille juhlapyhien kynttilämerestään tutuksi tullut muistolehto valmistui vuonna 1992 Ristinkappelin läheisyyteen.

Oman merkittävän osansa hautausmaan hengestä ja historiasta muodostavat sankarihaudat ja sotiemme muistomerkit. Joensuun hautausmaalla on 802 vuosina 1939–1945 kaatuneen sankarivainajan muistokiveä, joista 95 on haudattu tunnistamattomana. Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, joka kantaa nimeä Ikuisuutta kohti on taiteilija V. Tirrosen suunnittelema ja sen paljastusjuhla oli kaatuneiden muistopäivänä 1954. Kaatuneiden muistopäivää on vietetty vuodesta 1940 lähtien aina toukokuun kolmantena sunnuntaina. Juhlapäivänä sankarihautausmaalle lasketaan perinteisesti seppele asiaankuuluvien juhlallisuuksien kera.

Muihin hautausmaalla oleviin muistomerkkeihin lukeutuvat muun muassa Karjalaan jääneille vainajille pystytetty muistopatsas vuodelta 1967. Lisäksi hautausmaan ulkopuolella Rauhanpuistossa on Raja- ja Laatokan-Karjalan sankarivainajien muistomerkki, jossa on 3294 nimeä. Muistomerkin keskellä on Herman Joutsenen Korpisoturi- patsas. Tämä muistomerkki paljastettiin Suomen itsenäisyyspäivänä 1990.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä