Äideistä parhain sä oot
”Äiti on tässä” on varmaan yksi maailman turvallisimmista ja lohdullisimmista lauseista. Äitienpäivän voi äitiä muistaa vaikka puhelulla tai ajatuksissaan, jos ei pääse koskettamaan ja halaamaan. Kuva: Pixabay
Kaikilla meistä on äiti, ja sen kyllä huomaa. Suhde äitiin määrittää meitä, muovaa ajatusmaailmaamme ja tapaamme olla tässä maailmassa, toisten keskellä.
Aina, jos koskaan, ei ole helppoa olla toisen ihmisen lapsi tai äiti. Äitisuhteeseen liittyvät kaikki maailman tunteet: syvin rakkaus, aaltoileva viha, pakottava syyllisyys, järkyttävä huoli, suurin lempeys.
Ei ihme, että äiti on innoittanut lauluntekijöitä, runoilijoita, kirjailijoita, elokuvantekijöitä ja kuvataiteilijoita halki vuosisatojen.
Äitienpäivänä voi äidin kanssa viettää yhteistä aikaa kuunnellen vaikka musiikkia. Tai voihan äitiä muistella musiikin tahdissa, jos ei yhteen kokoontuminen ole mahdollista.
Moni äidistä kertova laulu vie lapsuuden kultaisiin vuosiin.
Äideistä parhain
Lapsuus, se on korvaamaton.
Paljon mä sain, siks’ kiitän nyt vain.
Äidillein vaan laulaa nyt saan,
äideistä parhaimman sain.
Sanotaan, että kun hätä on kaikkein suurin,
isokin mies huutaa äitiä. Se on meidän perustuksissa: äiti vastaa, äiti ottaa kopin.
Oon, äiti, pieni lintu vain
Oon, äiti, pieni lintu vain
ja suojaan siipien
taas tahdon aurinko kun mennyt on.
Nyt ajatukset kulkevat vain hiljaa hiipien,
mä vierelläsi istun tuokion.
Kun lapsi kasvaa nuoreksi ja aikuiseksi, äidin rooli muuttuu. On vuosia, jolloin äiti saattaa olla kuin näkymätön, välttämätön paha, joka kulkee rinnalla, mutta jolle ei tarvitse montaa ajatusta suoda. Äidille uusi aika, yhtäkkinen vapaus saattaa olla katkeransuloista.
Äiti (Paula Vesala ja Pekka Kuusisto)
Äitiä ei kiitetä siitä,
että hän teki lapset
että ne ylipäätään ovat olemassa,
myöhemmin ne syyttävät liiasta ja vähästä
Kun hävitin pupuni vankilan pelossa
säästin hatun ja merkin,
ne ovat vieläkin tuolla komerossa
Kukaan ei koskaan kysy niiden perään.
Moni lauluntekijä ja artisti on intoutunut purkamaan sydäntään lauluihin, kun vaikkapa nuoruuden rillutteluvuodet ovat venähtäneet ja huono omatunto painaa: äiti se taas siellä murehtii lastaan, miettii yötä myöten, mikä meni vikaan.
Äiti, äiti (Irwin Goodman)
Oi äiti äiti,
on sun poikasi hunningolla.
Oi äiti, äiti,
on mun on kauhean paha olla
Ennen taksien mittarit naputtivat
ja kaverit olalle taputtivat
Oi mutsi mutsi (Tuomari Nurmio)
Oi mutsi mutsi stiggaa
lamppuun eldis
Mä kohta kohta
delaan jengist veeks.
Valkoisen sprigin kai mulle jostain slumppaat
Äiti pojastaan pappia toivoi (Kolmas Nainen)
Äiti pojastaan pappia toivoi,
poika lauloi, lauloi ja joi
Äiti toivoi, poika joi
Äiti (Irwin Goodman)
Äiti. Sinun tukkasi harmaa
Ovat vuodet merkinneet kai
Oman sille värinsä varmaan
Minun ilkeät sanani sait
Nyt sen kaiken korvata tahdon
Tämä anteeksi pyyntöni on
Moni haluaa lähettää äidille anteeksipyynnön myös silloin, kun elämä potkii päähän liian lujaa, ja tuntuu, ettei jaksa enää. Sillä jos ei kukaan muu, niin ainakin äiti suree.
Äiti annan anteeks (Pyhimys)
Äiti anna anteeks pliis
Me oltiin päästä varpaisiin
Rakkaudesta sekasin niin
Mut ihanasti lähdettiin
Äiti anna anteeks
Äiti älä huoli (Maustetytöt)
Äiti älä huoli
Mun visioni elämästä ajat sitten kuoli
Ei siis varsinaisesti oo muuta menetettävää
Kuin isän hermot ja sinun kyyneleet
Mut joku vielä huoli
Tai ne osastolla ainakin pitänee mun puolii
Enkä todellakaan toivo, että tulet käymään
Eräs suuri laulunteon innoittaja on menetys ja sen pelko. Äidille osoitettuja viimeisiä lauluja, jotka tuntuvat raapivan sisuskalut rikki, on tehty lukemattomia.
Äiti (Juha Metsäperä)
Tää on laulu sulle äiti
Tää on laulu rakkaudesta
Laulu näistä päivistä ja valvotuista öistä
Tää on laulu sulle äiti
Tää on laulu ikävästä
Laulu lohduttomista eron kyyneleistä
Mä puhun sulle aina silloin kun muut ei nää
Kun ikävä kasvaa niin suureks, että sen alle jään Ja kerron mitä meille kuuluu, kuinka isä harmaantuu
Äiti (Kaseva)
Äiti, saavuthan taas, luoksemme taas.
Kuuletko ääntämme? ÄitiSaavuthan taas, luoksemme taas. Kuule kun huudamme: Äiti, äiti!
Missä on syömmesi lämpöinen,
Minne sen luotamme veit.
Huone on kylmä ja tuulinen,
Kuinka näin meille sä teit?
Milloin päivä on tää?
Vielä ei jää mielestä äänesi, äiti, kun sanoit sen, vain kuiskaten, hyvästit meille.
Oi äiti, äiti!
Mutta lopulta jää vain yksi: rakkaus.
Äidin sydän (Gerog Ots)
Maan päällä paikka yksi on
Niin pyhä armas verraton
Mi tarjoo lemmen turvaisan
Ja kätkee onnen kalleimman
Mi tarjoo lemmen turvaisan
Ja kätkee onnen kalleimman. Vain sydän äidin tunnet sen
Näin hellä on ja lämpöinen
Se riemuitsee sun riemustas
Se tuntee huoltas tuskias.
Vinkkejä: Katsottavaa ja luettavaa äideistä
Elokuva: Äideistä parhain
Klaus Härön ohjaama, Suomen vuoden 2006 Oscar-ehdokkaaksi valittu draamaelokuva, joka kertoo yhdeksänvuotiaana Ruotsiin lähetetystä sotalapsesta, joka kokee niin äitinsä kuin sijaisäitinsäkin hylkäävän hänet.
Elokuva: Äiti
Vuonna 2019 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka on ohjannut Samppa Batal. Elokuva kertoo miehensä murhasta tuomitusta Eevasta, joka elokuvan alussa vapautuu vankilasta ja palaa vanhalle kotiseudulleen löytääkseen aikuiseksi kasvaneen tyttärensä.
Kirja: Aina äiti, aina tytär
Aina tytär, aina äiti – kaksi elämäni ainutlaatuisinta roolia, joihin ei aika, eikä edes kuolema pysty puuttumaan. Äidin ja tyttären suhde on usein monilla kasvukivuilla, säröillä ja pohjattomalla rakkaudella ladattu. Psykoterapeutit Kirsi Hiilamo ja Heli Pruuki pohtivat kirjassaan aikuisen naisen suhdetta äitiinsä.
Kirja: Äitikirja
Äitikirja on Kaija Juurikkalan kasvukertomus äitiydestä, johon hänellä on monta tulokulmaa: Nuori äiti, yksinhuoltajaäiti, uusperheäiti, suurperheäiti, sijaisäiti, kotiäiti, uraäiti, lapset ovat lentäneet pesästä -äiti, vanha äiti, ammattiäiti, isoäiti.
Runtoeos: Kiitos eilisestä
Eeva Kilven runokokoelma Kiitos eilisestä ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1996. Runokokoelma on jaettu 11 osaan, joista kaksi ensimmäistä keskittyvät erityisesti äidin kuoleman aiheuttamaan järkytykseen ja suruun.
Kommentoi