Onko some kohta pilalla?

Näihin on miettinyt vastauksia myös sosiaalisen median ammattilainen, Susanne Aalto, eli Pahalapsi, kuten some-maailma hänet tuntee.

Susanne Aalto on nyt 29-vuotias. Hän on yksi Youtube-vloggaamisen kiintotähdistä Suomessa. Vajaassa kymmenessä vuodessa Aalto on kerännyt tasaista tahtia lisää seuraajia. Nyt heitä on 185 000. Se tekee hänestä Suomen 25. seuratuimman Youtube-tähden.

Videoilla Susanne Aalto esittelee omien sanojensa mukaan tavallista arkeaan: kotia, töitä, sisustamista, pukeutumista, tyyliä. Näistä viimeinen määrittää isolta osin koko Pahalapsen some-presenssin: Susanne on gootti, joka rakastaa näyttävää tyyliä – runsaita lävistyksiä, valtavaa rastapehkoa, koruja, korkeita korkoja, nahkaa ja niittejä.

”Oikeassa” elämässään Susanne asuu Joensuun lähistöllä omakotitalossa miehensä kanssa ja työskentelee Heinosen leipomossa konditoria- ja somevastaavana.

– Pelkästään somen varaan en ole uskaltanut heittäytyä enkä oikeastaan ole halunnutkaan. Sekä vloggaaminen että leipominen ovat minulle yhtä aikaa rakas harrastus ja työ. Tekisin niitä kumpaakin, vaikkei niistä saisikaan rahaa. Ja siksi onkin mahtavaa, että voin tehdä niitä työkseni.

Leipomossa Susanne Aalto tekee 6-tuntisia työpäiviä, jotta aikaa jää myös toiselle työlle.

– Yhden videon tekoon menee minulta 3–4 työpäivää. Julkaisen uusia videoita kerran parissa viikossa.

Pysyvätkö seuraajat taajuudella näin maltillisella tahdilla?

– Näemmä, Susanne Aalto naurahtaa.

Kymmenen vuoden aikana Susanne Aallon seuraajat ovat kasvaneet Pahalapsen mukana.

– Seuraajistani suurin osa on aikuisia, yli 18-vuotiaita naisia. Heistä varmasti moni on itse goottityylin edustaja, mutta iso osa on vain kiinnostunut tyylistä tai osasta siitä.

Omaa elämää käsittelevien vlogien lisäksi Pahalapsi tekee ahkerasti markkinointiyhteistyötä yritysten kanssa. Niissä työtä on vielä paljon enemmän kuin omasta elämästä kumpuavissa julkaisuissa. Ja niissä toki liikkuu raha.

– Somemarkkinat ovat muuttuneet vauhdilla viimeisen viiden vuoden aikana. Ei ole pitkä aika siitäkään, kun somevaikuttajille ylipäätään luotiin jonkinlaiset markkinoinnin ohjeet.

Jos somejulkkisten työ ja elämä näyttäytyy kepeänä duunina, jota sävyttävät yritysten lähettämät tavaravuoret ja kuohuviinit, on totuus lopulta aivan muuta.

– Monilla nuorilla saattaa olla sellainen kuva, että tästä vaan alan tekemään vlogeja ja videoita, ja sieltä virtaa yleisöä ja rahaa. Mutta ei tuollaista 185 000 seuraajaa saa yhdessä yössä. Ja jokainen julkaisu vaatii paljon työtä.

– Videoiden teko on ammattimaistunut kovaa vauhtia. Monella on ihan ammattilaisten kamerat, äänitysvehkeet ja editointiohjelmat. Toisilla on omat kuvaajatkin. Kilpailu on kovaa kaikkiaan.

Teknisen kehittymisen lisäksi sosiaalinen media on muuttunut muutenkin. Ilmapiiri on erilainen kuin vaikka viisi vuotta sitten.

– Nykyään pitää olla tosi varovainen kaikessa, ja se ei kyllä ole pelkästään hyvä asia. Monessa asiassa pitää hirveän tarkkaan miettiä, miten asian ilmaisee, ettei joudu maalituksen kohteeksi, Susanne Aalto miettii.

– Tämä cancel-kulttuuri on jotenkin pelottava, olipa kyse sitten some-vaikuttajista tai vaikka tosi-tv-tähdistä. Yksi väärä kommentti, ja ihminen halutaan ikään kuin poistaa olemasta.

Some täyttyy nykyään myötäloukkaantujista, jotka ymmärtävät tahallaan asioita väärin. Toisten sanomisista etsitään jotain, mihin puuttua ja tarttua.

– Se on jotenkin outoa, miten ihmiset käyttäytyvät netissä niin eri tavalla kuin oikeissa kohtaamisissa. Harva meistä sanoisi kasvokkain sellaisia asioita, mitkä netissä tuntuvat olevan ihan tavallista arkea. Siellä on niin helppo tuomita tutustumatta.

Mistähän tämä voi johtua?

– Ehkä netin kommunikointimuoto on meille vielä niin uutta kuitenkin. Sosiaalinen media on nuori toimintaympäristö, että me ihmisetkin haemme siellä käyttäytymistapoja ja rooleja edelleen.

– Se tyyli, että nimettömänä saattoi huudella ihmisille mitä vain jossain keskustelupalstoilla, on säilynyt nykypäivään asti, vaikka nykyään suurin osa somessa onkin omalla nimellään ja kuvallaan. Jotenkin sillä, että loukkaa toista tietoisesti, ei vaan tunnu olevan väliä.

Se mikä somessa on pahinta, on myös parasta: muut ihmiset.

– Ihmisten kanssa ajatusten vaihtaminen ja keskustelu on parasta tässä työssä. On niin ihanaa, kun vaikkapa hammaslääkäripelkoa käsitelleeseen videooni tuli kymmeniä palautteita ihmisiltä, jotka olivat kärsineet samasta asiasta.

– Se yhteisö on jotain, mitä en muualta saisi. Some-työ on myös antanut minulle valtavasti. Olen saanut kokemuksia ja elämyksiä, tavannut mahtavia tyyppejä ja päässyt moniin paikkoihin, joihin eivät muuten olisi ikinä ovet auenneet.

Some-työ on myös muuttanut Susanne Aaltoa ihmisenä.

– Olin ennen varsin ujo. Jännitin esiintymistä ja vieraita ihmisjoukkoja. Some ja yhteisöni ovat tehneet minusta paljon vahvemman ja rohkeamman ihmisen.