Julkaistu    |  Päivitetty 
Heikki Tarma

Varakkaat viettivät kesät huviloissa

Piirros Hasanniemen, Vainonniemen ja Linnunlahden alueesta Kuva: Tuukka Tarma Piirros Hasanniemen, Vainonniemen ja Linnunlahden alueesta Kuva: Tuukka Tarma

Huvilakulttuuri saapui Suomeen Euroopasta 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun varakkaat perheet rakennuttivat itselleen kesänviettopaikkoja järvien ja meren rannoille. Huviloilla vietettiin koko perheen voimin joutilasta elämää ystäviä ja tuttavia tavaten.

Huvilakulttuuri saapui itäiseen Suomeen 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Oman huvilan hankkiminen edellytti omistajilta varallisuutta ja vapaa-aikaa. Varhaisimmat huviloiden omistajat olivatkin kaupunkien vaikutusvaltaisia kauppiaita.

Huvilat sijaitsivat rannoilla lähellä asuinpaikkakuntaa ja kotia. Vaikka Joensuun väestö oli verrattain köyhää, täällä oli joukko liike- ja virkamiehiä, joilla varallisuus tähän riitti.

 

Joensuun huvilat olivat melko vaatimattomia koko maata ajatellen, mutta täälläkin niillä erottauduttiin rahvaasta. Rakennustyylissä näkyi jugendin ja kansallisromantiikan piirteitä. Ulkorakennus ja sauna noudattivat pääosin samoja suuntauksia.

Päätalo oli usein suuri, kaksikerroksinen puurakennus. Yläkerrassa oli makuuhuoneita, sillä tilaa tarvittiin perheen lisäksi palvelusväelle ja vieraille.

Huvilassa oleellisena osana oli veranta ja parveke rottinkihuonekaluineen.

Huvilalla asuttiin koulujen loma-aika toukokuun lopusta elokuun loppuun. Perhe, palvelijat ja tarpeellinen määrä taloustavaroita pakattiin hevospeliin ja lähdettiin koko perheen voimin maalle.

Perheen pää saattoi käydä töissä kaupungissa ja vaimo jossain tärkeässä kokouksessa, mutta muuten kesät vietettiin maalla.

Päivän kulkua rytmittivät ruoka-ajat, kahviretket, pelit, kulttuuririennot ja seurustelu vieraiden kanssa.

Palvelusväki huolehti arkisista askareista ja herrasväki saattoi paneutua puutarhan hoitoon, juhlien järjestämiseen tai joutilaisuudesta nauttimiseen.

Huvilaelämän piti olla huoletonta elämästä nauttimista ja vapaata arkisista askareista.

 

Huvilat sijaitsivat suurimmalta osin Linnunniemen ja sen ympäristön alueella. Sen lisäksi Pyhäselän rannalla oli joitakin huvilarakennuksia.

Suurimpia huviloita olivat muun muassa Lyseon kollega luutnantti Axel Axelssonin vuonna 1879 rakennuttama Linnunniemen huvila, rouva Maria Pölakofffin vuonna 1882 rakennuttama Lähtelän huvila ja piirilääkäri K. B. Norströmin rakennuttama Vainonniemen huvila.

Nykyisin huvilarakennusta edustanee myös tehtailija Viktor Ahlrothin 1880-luvun lopulla rakennuttama asuinrakennus Hasanniemeen, vaikka rakennusta alun alkaen käytettiin kokovuotiseen asumiseen.

Linnunniemellä oli myös maisteri Y. A. Kankaanrinnan huvila. Vainonniemen itärannalla Iso-Siilaisen suistossa on ollut kauppias Simon Parviaisen huvila. Samoille paikoille metsänhoitaja Väinö Wallen (1881–1937) rakennutti huvilan vuonna 1916.

Kaupunkilaiset rakennuttivat myös Joensuun ympäristöön ja Pyhäselän saarille itselleen huviloita. Kaupungin itäpuolelle Antti Kukkosen maille joensuulainen pankinjohtaja Axel Danielson rakennutti oman huvilansa 1900-luvun taitteessa. Niittylahden lähelle Hopeaniemeen rakensi kauppaneuvos Magnus Gustav Piipponen huvilan 1800-luvun lopussa.

Tutustumme artikkelisarjassa lähemmin näihin edellä mainittuihin huviloihin.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä