Julkaistu 
Aimo Salonen

Raittilan vaarin jäljillä kaupungilla

Ilkka Raittila seisoo Kauppakadulla vaarinsa Viljon töiden keskellä. Aimo Salonen Ilkka Raittila seisoo Kauppakadulla vaarinsa Viljon töiden keskellä.

Viljo Raittila: Kulttuuria rakastanut rakennusmestari ehti suunnitella Joensuuhun monenmoista.


Rakennusmestari Viljo Raittila (1890–1950) on taas ajankohtainen nimi Joensuussa. Hänen suunnittelemansa on Niinivaaran vanha vesitorni, jonka suojelemista harkitaan asemakaavassa, jota laaditaan parhaillaan Niinivaaralle.

– Vaari tuli Joensuuhun vuonna 1926, koska täällä oli mahdollista kehittää vesi- ja viemärilaitosta, Viljon pojanpoika Ilkka Raittila kertoo.

Ilkka itse jäi eläkkeelle vuosi sitten sairaalapastorin virasta. Joensuuhun hän muutti Hartolasta vuonna 2006, ja tuolloin alkoi syventyä hänen suhteensa Viljo-vaarin töihin.

– Luulen, että erityinen suosikkini on ollut juuri tämä talo, koska tämä on ensimmäinen vaarin piirtämistä taloista, jossa olen käynyt, Raittila sanoo.

Haastattelua tehdään Torikatu 23 E:ssä nykyisessä Karjalan Heilin toimituksessa, jossa Ilkka Raittilan ammoisen Joensuun-vierailun aikana toimi kahvila Matilda.

– Isänihän oli 50-luvun alussa yhteiskoulun uskonnon, psykologian ja latinan opettajana, Raittila kertoo.

– Vanhemmat sisarukseni ovat asuneet ja osa syntynytkin Joensuussa. Tultiin silloin porukalla vähän niin kuin isän ja isoisän jäljille, sanoo Ilkka, joka itse syntyi 1956 Jyväskylässä, varttui Helsingissä ja ehti ennen omaa Joensuuhun muuttoaan asua monella paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Viljo Raittila oli perheensä voimahahmo, ja pojanpoikakin ehti kuulla hänestä paljon tarinoita jo ennen omaa muuttoaan Joensuuhun. Täällä vaarin työt sitten tulivat monin tavoin vastaan.

– Tiesin toki tänne muuttaessani, että tämä oli isäni kotikaupunki, mutta tuli minulle hätkähdyksiä, että ai jaa, tämänkin on vaari suunnitellut, Raittila kertoo.

– Muistan, kun menin ensimmäistä kertaa johonkin tilaisuuteen Laulutalolle, ja eteisessä oli taulu, josta kävi ilmi, että tämä talo on Viljo Raittilan piirtämä.

Laulutaloa Ilkka pitääkin nykyisen Heilin talon ohella omana suosikkinaan.

Se, samoin kuin Kauppakadun toisella puolella oleva puutalokin, ovat ensimmäisiä Raittilan Joensuuhun suunnittelemia töitä. Laulutalo eli silloinen synnytyssairaala sekä silloinen sairaalan kurkkumätäosasto, sittemmin kulttuurikäytöstään tunnettu talo valmistuivat 1928, mutta ne on piirretty pian Viljon Joensuuhun muuton jälkeen vuonna 1926.

Niinivaaran vanha vesitorni valmistui 1927.

– Hänhän rakennutti oman talonsa vesitornin lähelle nykyisen Pieliensuun kirkon alarinteeseen Huvilakatu 8:aan, Ilkka kertoo.

– Hänen lapsensa ovat kertoneet, että vesitornin koko mittaristo oli heillä eteisessä. Rakennusmestari valvoi itse kotonaan, että vedenpaineet pysyivät.

Huvilakatu 8:n talo purettiin jo 60 vuotta sitten, mutta Ilkan tietämän mukaan sen piirustukset olivat samanlaiset kuin Kirkkokatu 4:ssä vieläkin oleva talo.

– Sen mallisia omakotitalojahan täällä oli yksi Sepänkadullakin, enkä minä kaikkia hänen piirtämiään taloja edes tiedä. Tiaisenkadullakin kuulemma on yksi.

Paljon on purettu, jotakin on jäljelläkin – entinen teurastamon konttorirakennus eli nykyinen ravintola Aittaranta esimerkiksi.

– Hautausmaan kiviaidan ja sen portitkin hän suunnitteli ja rakennutti, Raittila huomauttaa.

Pakkahuone on Paavo Uotilan 1910 suunnittelema, mutta Viljo Raittila teki 1927 muutossuunnitelman, jossa taloon muun muassa lisättiin ikkunoita.

– Kaikki eivät tykänneet siitä, että hän uudisti sen vanhan kauppahallin, jota nyt kaihoisasti muistellaan. Halliin rakennettiin lisää tilaa, ja monen aikalaisen mielestä vaari pilasi sen – vaikka ainahan täällä on suhtauduttu uudistuksiin nihkeästi.

Viljo ja Kaisa Raittilalle syntyi yhteensä 12 lasta, joista pari kuoli nuorena muun maussa espanjantaudin viemänä.

Suomen kulttuurielämään Raittilat ovat jättäneet vahvan jäljen. Joensuuhun haudattu kirjailija Anna-Maija Raittila esimerkiksi tunnetaan varsinkin virsiteksteistään, ja hänen veljensä Tapani Raittila oli tunnettu taidemaalari.

Ilkan isä Pekka Raittila halusi nuorena runoilijaksi, mutta sota muutti suunnitelmat, ja hänestä tuli kirkkohistorian tutkija. Ilkka Raittila arvelee, että hänen vaarinsa kulttuurimyönteisyyteen vaikutti sekin, että Viljo itse ei lapsena saanut kovin paljon.

– Omille lapsilleen hän mahdollisti asioita ja suhtautui heidän tekemisiinsä myönteisesti. Luulen, että Joensuun pikkukaupungissa ei siihen aikaan ollut monessa kodissa flyygeliä. Sen verran hyvä se oli, että se on yhä käytössä serkullani, joka on pianonsoiton opettaja.

Viljo Raittilan lapsuuteen kun päästään, tarina saa uuden ulottuvuuden. Tampereella 1890 syntynyt poika joutui kokemaan sen, että hänen isänsä, liippakivitehtailija, jätti perheensä ja lähti toisen naisen mukaan, kun perhe asui Längelmäellä.

Vuosisadan vaihteessa noin 10-vuotias Viljo-poika myi kortteja Kuopion torilla, jonka toisessa laidassa oli teknillinen koulu.

– Sinne Viljon rupesi tekemään mieli kauheasti. Siinä vain oli pieniä esteitä, kun ensin piti suorittaa koko kansakoulu, Ilkka kertaa suvussa kerrottua tarinaa.

Teknillisessä koulussa Viljo suoritti yksin tein koko paketin: niin vesi- ja viemärilinjan kuin talonrakennuksen ja tierakennuksenkin. Vähän alle kolmekymppisenä Viljo meni Kannukseen rakentamaan voimalaitosta ja toimi Korpelan Voiman ensimmäisenä toimitusjohtajana.

Kannuksessa Viljo Raittilasta tuli lestadiolainen.

– Siihen liittyy tarina, Ilkka paljastaa.

– Junalta häntä vastassa oli körttiläismies, joka tarjosi hänelle pakkasessa lämmikkeeksi ryyppyä. Viljo oli omaksunut hyvin vahvasti raittiusaatteen sen takia, että hänen isänsä jätti perheensä juopottelevan elämäntapansa takia. Viljo sanoi, että ei hän ainakaan körttiläiseksi rupea, ja häntä viehätti lestadiolaisuudessa oleva absolutismin ihanne.

 


Kahvila tai vaikka museo

Karjalan Heili teki noin kuukausi sitten uutisen asemakaavamuutoshankkeesta, joka sallisi uusien kerrostalojen rakentamisen nykyiselle Juhanalan koulun tontille Tikkamäentie 17:ään. Kaavasuunnitelman yhteydessä pohditaan myös mahdollisuutta suojella Viljo Raittilan suunnittelema Niinivaaran vanha vesitorni.

Tornin omistaa Joensuun Vesi, jolla ei kuitenkaan ole ollut sille käyttöä enää vuosiin. Kysymys kuuluu, kuka maksaa remontin ja mitä uusia toimintoja tornilla voisi olla.

Heili kysyi asiaa Facebookissa, ja ehdotuksia tuli. Ylivoimaisesti eniten ehdotettiin torniin tulevaa kahvilaa. Moni haki mallia Tampereelta, missä Pyynikin vanhan vesitornin kahvila on kuuluisa varsinkin munkeistaan.

Pyynikillä on myös portaat, jotka tulivat aikoinaan kuuluisiksi siitä, että Tapparan silloinen valmentaja Rauno Korpi vei pelaajansa kapuamaan niitä. Heilin Facebookissa yksi ehdotus kannusti kunnostamaan Niinivaaran tornin portaat, joita pitkin kuntoilija voisi puuskuttaa ylätasanteella odottavien kahvilavirvokkeiden äärelle.

Museoehdotuksia tuli kaksi: Ukkosmaine-yhtyeelle sekä Väisälän tiedemiesveljeksille omistetut.

Ukkosmaine syntyi aikoinaan Niinivaaralla ja teki Suudelmia Suvikadulla -laulunkin, jossa torni mainitaan. Luonnollisesti Ukkosmaine-museon yhteyteen ehdotettiin kahvilaa.

Väisälän tiedemiesveljeksille Vilholle, Yrjölle ja Kallelle on pystytetty Utraan muistomerkki, ja ruutukaavan etelälaidalla yhä olevan veljesten kotitalon seinään on kiinnitetty muistolaatta. Museo kuitenkin puuttuu.

– Tikkamäellä voitaisiin nyt kunnioittaa ja hyödyntää kuuluisien Väisälän veljesten työtä ja koulukaupunkia. Tornihan on jo näkyvällä ja komealla paikalla, josta näkymät ympäristöön ovat hyvät. Vesisäiliön tyhjentämisen jälkeen voitaisiin tornin ulkoasua soveltaa tarkoitustaan vastaavaksi, kirjoitti Harri Kurki Heilin Lukijan äänessä.

– Vesisäiliön tyhjentämisen jälkeen voitaisiin tornin ulkoasua soveltaa tarkoitustaan vastaavaksi. Jos/kun resursseja riittää, voisi tähän ”Vaisala-torniin” rakentaa planetaariohuoneen.

Persoonallisin uusiokäyttöehdotus tähän saakka on ehkä Honey moon -sviitti, joka kieltämättä sopisikin romanttisen oloiselle tornille. Kertoohan uutta asemakaavaa valmisteleva kaavoitusarkkitehti Natalia Musikkakin olleensa tornilla kaverinsa polttareissa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä