Kohti valoa ja tunturien avaruutta

– Mie tykkään kävellä joen rantaa pitkin ja varsinkin järven kohdalla. Jotenkin siinä tuntee avaruuden, jossa on jotain samaa kuin tunturimaailmassa, jossa näkee vähän kauemmaksi, Saari sanoo.

Mies asuu Joensuussa, mutta käsivarren Lapistahan hän on kotoisin, Enontekiön kuntaan kuuluvalta Kelottijärveltä.

Helmikuussa valo lisääntyy ja sillä on oma vaikutuksensa.

– Kevättä ja aurinkoa kohti mennään, ja mullehan tulee ikävä tuonne käsivarteen. Kyllä mulla on tarkoitus lähteä siellä hiihtolomalla käymään ja viimeistään pääsiäisenä.

Pääsiäinen on tänä vuonna 4. huhtikuuta, ja siitä kun laskee 40 vuorokautta taaksepäin, tullaan 16:nteen helmikuuta, laskiaistiistaihin.

Laskiaisesta alkaa pääsiäispaasto, ja vaikka Saari ei paastoakaan, kristillisyys ja sitä kautta pääsiäinen ovat hänelle merkittäviä asioita.

Lauantaina 6. helmikuuta on saamelaisten kansallispäivä. Sunnuntaina 28. helmikuuta pian alkava kuukausi sitten päättyy Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivään.

Siksi tämän jutun päähenkilönä on tässä nimenomaisessa kuunvaihteessa Wimme Saari, saamelainen joikaaja, joka on kasvanut myös suomalaisuuteen.

Saamelaisten kansallispäivä on yleensä merkinnyt Saarelle työmahdollisuuksia.

Tänäkin vuonna hänelle oli sovittu Helsinkiin keikka yhdessä Tapani Rinteen kanssa.

Huonolta vain näyttää tilanne nyt.

– Saamelaisuus merkitsee minulle elämän pohjaa, siihen kun olen kasvanut, Saari sanoo.

– Suomalaisuus on kulkenut siinä rinnalla lapsuudesta saakka. Isän suvussa on suomalaisverta, ja jo lapsena opin suomen kielen, vaikka saame on äidinkieleni.

Saari sanoo, että vuorovaikutustahan tämä elämä on ja käsi kädessä meidän on elämässämme edettävä eri suunnilta vaikutteita ottaen.

Helmikuu päättyy Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivään.

Onko joikaaminen suomalaista kulttuuria, jos sen tunnetuin nykysuomalainen edustaja tuntee kasvaneensa sekä saamelaiseksi että suomalaiseksi?

– Hankala on sanoa, että se on suomalaista kulttuuria. Kyllähän se on Suomen alueella tapahtuvaa toimintaa, mutta meitähän on nykyisin neljän valtakunnan alueella, Saari vastaa.

– Joskus ärsyttää, kun jotkut suomalaiset puhuu, että meidän saamelaiset eli taas on suomalaiset vähän ylempänä kuin nämä ”meidän saamelaiset”. Vaikka sanottiinhan meidänkin kansan keskuudessa alkuun, että Ruottin saamelaiset, Suomen saamelaiset, Norjan saamelaiset. Mie en käytä semmoista sanaa.

Saari huomauttaa, että hänellä itsellään on omalla kotiseudullaan sukua kolmen valtion alueella.

– Minulla on serkkuja myös Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaiset asuvat minkä maan alueella asuvat. Emme me itte ole niitä rajoja vetäneet, ne on vedetty isompien, valtaa pitävien taholta.

Mistä joikaaminen sitten tuli Wimme Saaren elämään?

Lapsuudessa jo.

– Tunturimaailmassa joikattiin, ja joskus pikkupoikana pääsin kuulemaan sitä vahingossa, kun oli poroerotukset, ja joku saattoi joikatakin siellä.

Saari kertoo, että ei kodeissa joikattu, koska sitä pidettiin syntinä. Saarenkin talossa pidettiin seuroja.

Wimme Saarella on lestadiolainen tausta, eikä hän ole liikkeestä minnekään lähtenyt.

– Kyllähän se on mulla matkassa. Miehän tykkään veisata virsiä ja olen tehnyt soolovirsilevynkin. Tapanin kanssa tehtiin omantyylinen levy, jossa on virsiä käytetty vähän muokattuina.

Saari painottaa, että lestadiolaisuudessa on monta suuntausta ja heillä oli kotona vapaampaa, vaikka sunnnuntai pyhitettiinkin töiden tekemiseltä.

– Minusta tuntuu, että mitä pidemmälle lestadiolaisuuden syntysijoilta Pajalasta ja Karesuvannosta mennään, sitä tiukempaa on tulkinta.

Saaren lestadiolaisuus sallii joikaamisenkin, mutta on paikkoja, joissa on hyvä hiljentyä. Joikaaja alkaa muistella ensimmäistä autoaan, vuoden 1973 mallia ollutta Datsunia, jolla nuori taiteilija 1980-luvun alussa ajeli ja ajellessaan joikaili.

– Karesuvannon vanhan hautausmaan kohdalla auto alkoi temppuilla ja mie ajattelin, että jaa, jospa mie annan hengen voimille sen verran periksi, että en hautausmaan kohdalla joikaa, Saari kertoo.

– Vaikka olen minä nyt, kun on ollut vähän parempia autoja...