Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Tilanteen mukaan jatketaan

Maski kasvoille ja elämää tilanteen mukaan. Joensuun kaupunginteatterin tiedottaja Heini Myller näyttää mallia kaupungintalon teatteripäädyn portailla.  Kuva: Aimo Salonen Maski kasvoille ja elämää tilanteen mukaan. Joensuun kaupunginteatterin tiedottaja Heini Myller näyttää mallia kaupungintalon teatteripäädyn portailla. Kuva: Aimo Salonen
Joensuun kaupungintalolla tehtiin tiistaina merkittävä päätös: kaupunginteatteri jatkaa viime viikonloppuna alkanutta esityskevättään.

– Niin kauan jatkamme turvallisuusmääryksiä noudattaen, kun meille sanotaan, että nyt on ovet laitettava kokonaan kiinni, teatterinjohtaja Iiristiina Varilo totesi.

Nykyisten turvamääräysten mukaan suurelle näyttämölle voi ottaa 18 katsojaa ja pienelle 13. Turvavälit ovat kaksi metriä

Tammikuussa 2021 korona vakavoittaa myös kaupungintalon hallintosiivessä, mutta vakavia ilmeitä on nähty ennenkin

Suurin järkytys koettiin varmaankin maaliskuussa 1966.

– Nyt kävi huonosti, nyt kävi huonosti, Karjalainen kertoi tuolloisen kaupunginjohtajan Tauno Juntusen todenneen torstain 10.3.1966 varhaisina tunteina nähdessään tulenlieskojen lyövän valtuuston ikkunasalin kattopeltien alta kello 00.25.

Talo paloi, mutta se korjattiin ja niin kunnalliselämä kuin teatteriesityksetkin pääsivät jatkumaan.

Kuohuvina 1970-luvun alkuvuosina Teatteriravintolassa istuivat niin teatterijohtaja Jouko Turkka kuin toimittaja-kirjailija Heikki Turunen ja moni muukin tunnettu tai vähemmän tunnettu kansalainen.

Kaikki tämä tuntuu nyt itsestään selvältä, mutta palataanpa heinäkuuhun 1912, jolloin Joensuun Katajan kaikkien aikojen ensimmäinen olympiaurheilija, painija Mikko Holm urheili Venäjän lipun alla Tukholman olympiakisoissa.

Samaan aikaan kun Holm oli Tukholmassa, muurattiin Pielisjoen tuntumaan uuden kaupungintalon peruskivi 16.7.1912.

Tähän hetkeen pysähdymme.

Heinäkuu 1912. Joensuussa oli tuolloin vajaat 5 000 asukasta. Muutaman tuhannen asukkaan pikkukaupunki oli päättänyt vuonna 1908 rakentaa uuden kaupungintalon. Seuraavana vuonna järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Eliel Saarinen.

Linnamainen tiilitalo näyttää komealta vielä tammikuussa 2021. Kuinka he silloin uskalsivat?

Talo valmistui 1914, jolloin Suomi oli vielä Venäjän alainen suuriruhtinaskunta.

Samana vuonna maailma alkoi sotia. Venäjällä tehtiin vallankumous 1917 ja Suomi hyödynsi mullistukset irtoamalla Venäjästä.

Itsenäisyys alkoi raa´alla kansalaissodalla, jossa kaupungintalollakin oli osansa.

Nuori valkokaartilainen kuoli vahingonlaukaukseen, ja lie tuolla vuosikymmenten aikana kuollut joku muukin, koskapa talolla on oma kummitus. Ystävällinen kuulemma on tämä Hilppa.

Näyttelijä Seppo Timonen kertoi Karjalan Heilille lokakuussa 2008 kuulleensa monologia miettiessään ääniä oven takaa.

– Huhuilin sinne oven taakse, että moi Hilppa, anna mulle voimaa tähän juttuun.

Entäs sitten talon tulevaisuus?

Joensuun kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2020, että jatkossa hallinto keskitetään Carelicumiin ja kaupungintalosta tulee teatteri- ja museotalo.

Siitäpä ovatkin kaupunkilaiset monta mieltä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä