Nyt on oikea aika
Jose Santana Sinisterra on ottanut suomalaista yhteiskuntaa ja Joensuuta haltuun 12 vuoden ajan opiskellen, töitä tehden ja toimimalla vapaaehtoistyössä. Kuva: Aimo Salonen
– Ihmiset, joille olen kertonut tästä, ovat silminnähden kokeneet olevansa osallisempia tähän yhteisöön ja yhteiskuntaan saatuaan tietää äänioikeudesta, yhteisökehittäjä Maria Korkatti sanoo.
Korkatti huomauttaa, että pelkkä kotiin tuleva ilmoitus äänioikeudesta ei riitä, koska maahanmuuttajat saattavat luulla postin tuomaa ilmoitusta byrokratian virheeksi.
– Heitän tässä palloa puolueille, joiden ehdokasasettelu käy nyt kuumana. Puolueet voisivat nyt tehdä itseään tunnetuiksi myös maahanmuuttajille.
Kun Karjalan Heili kysyi marraskuussa Joensuun kunnallisjärjestöiltä, millaisia ehdokkaita ne hakevat, ei yksikään haastateltu maininnut omatoimisesti maahanmuuttajia. Täsmennettyyn kysymykseen toki useimmat vastasivat, että maahanmuuttajiakin toivotaan listoille.
SDP:n, keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat kertoivat varmasta tai mahdollisesta maahanmuuttajataustaisesta ehdokkaasta. Yksi heistä on vuonna 2008 Joensuuhun Kolumbiasta muuttanut Jose Sinisterra Santana, joka on antanut ehdokassuostumuksensa SDP:lle.
– Minua kysyttiin ehdokkaaksi jo neljä vuotta sitten, mutta silloin vastasin, että poliitikon on osattava puhua sen maan kieltä, jossa toimii. Nyt tunnen suomen kielen taitoni paremmaksi kuin silloin.
Sinisterra Santana haluaa hoitaa haastattelun pääasiassa suomeksi ja turvautuu englantiin vain jonkin verran silloin, kun hän innostuu puhumaan tarkemmin itselleen tärkeistä teemoista: lapsista, ympäristöstä ja maahanmuutosta.
Joensuussa hän on opiskelujen ja työnteon ohella osallistunut vapaaehtoistyöhön.
Sinisterra Santanakin on törmännyt siihen, että äänioikeutetut ja vaalikelpoiset maahanmuuttajat eivät tiedä oikeuksistaan.
– Ihminen, joka on asunut täällä jo kahdeksan vuotta, sanoi, että ei häntä vaalit kiinnosta, koska hän ei ole Suomen kansalainen. Kerroin, että saat sinä äänestää, jos olet asunut yhdessä paikassa kaksi vuotta. Hän ei uskonut, ja sellaista ihmisiä on paljon.
Moni myös pelkää, huomauttaa Sinisterra Santana.
– He ajattelevat, että alkuperäiset suomalaiset suhtautuvat aggressiivisesti, jos he puhuvat vaaleista avoimesti, Sinisterra Santana sanoo.
– Jotkut myös kertovat, että heillä on pahoja kokemuksia omasta maastaan, ja koska heillä ei ole Suomesta oikeaa tietoa, he pelkäävät, että sama tapahtuu täällä. Olen sanonut heille, että miksi pelkäät, tämä on safe country.
Saman havainnon on tehnyt Maria Korkatti:
– On ihmisiä, jotka tulevat maista, joissa demokratiaa ei ole. Sekin pitää ensin ottaa haltuun, että okei, täällä vaalit toimivat näin, että kaikki äänet lasketaan, ja täällä saa oikeasti valita, ketä äänestää ilman, että sitä tarvitsee kertoa kenellekään.
Äänioikeudesta kertominen maahanmuuttajille on Korkatin mielestä tärkeää jo siksi, että tieto voi vähentää ulkopuolisuuden tunnetta.
Sinisterra Santana huomauttaa, että alkuperäisten paikkakuntalaisten ja maahanmuuttajien yhteistyö hyödyttää molempia.
– Kun paikallishallinto tarjoaa mahdollisuuksia integroitua, ihmiset tuntevat, että heillä on mahdollisuuksia osallistua, ja he voivat toimia niin, että heistä on hyötyä yhteiskunnalle.
Kommentoi