Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Pukkeja katoilla ja kaupoissa

Teksti oli fiktiota, mutta kuva faktaa: kyllä Joulupukki ihan oikeasti kiipesi katolle joulukuussa 2004. Kuva: Aimo Salonen Teksti oli fiktiota, mutta kuva faktaa: kyllä Joulupukki ihan oikeasti kiipesi katolle joulukuussa 2004. Kuva: Aimo Salonen

Vielä joulukuussa 2004 Karjalan Heili jaksoi yrittää taistella amerikkalaistumista vastaan.

Korvatunturin isäntä ihmettelee kulttuurien sekoittumista, todettiin jutussa, jonka otsikkona oli Eihän paksu pukki nyt piipusta mahdu. Kuvassa Joulupukki, kutsukaamme häntä vaikka nimellä Natu, osoitti sormellaan savupiippuun.

Nyt jo edesmennyt Natu oli monitoimimies, joka esiintyi toisessakin Heilin joulujutussa. Kymmenen vuotta pukkijutun jälkeen aiheena oli kronikat, joita Natu teki muun muassa ravintola Pikku-Mikon pikkujouluihin, joissa julkistettiin aina Vuoden asiakas, josta kronikoitsija laati riiminsä.

– On oltava kyky tarkkailla ympäristöä, tehdä havaintoja ja tiivistää ne sujuviksi riimeiksi, Natu totesi.

 

Toista punanuttua, häntä voimme kutsua nimellä Jussi, Heili jututti joulukuussa 2018.

– Kaupassa kun näkee jonkun, jota on vuosikausia käynyt pukittamassa, tekisi mieli sanoa, että terveisiä pukilta, Jussi totesi.

Joulupukilla on kiehtova rooli. Hän näkee partansa takaa monenlaista sekä kodeissa että kaduilla, mutta vaitiolovelvollisuus sitoo. Ei saa Jussi arjessaan paljastaa itseään tutulle tuntemattomalle, jolla ei ole aavistustakaan, että Joulupukkihan se siinä vieressä seisoo, eikä Joulupukki saa kertoa Jussin kavereille ihan kaikkea sitä, mitä kodeissa näkee.

– Minulle on tullut tutka tajuta, milloin lapset ovat hädissään. Jos vanhemmat ovat humalassa, lapset ovat varpaillaan, että mitä nyt tapahtuu, Jussi-pukki totesi Heilille.

 

Jussi tunnetaan muusikkonakin, ja niitä taitojaan hän hyödyntää jouluaaton keikoilla.

Mieleen jäi muun muassa keikka, jolla paikalla oli äidinkielenään englantia puhuva vieras. Pukki lauloi We Wish You a Merry Christmas ja alkoholia nauttinut nainen ilahtui kovin.

– Hän tuli lähituntumalle pukin syliin niin, että lähemmäksi ei enää voisi päästä, Jussi muisteli kaksi vuotta sitten.

 

Kulttuurien lähentymistä siis oli havaittavissa hiukan liiallisessakin määrin, ja liiallisesta kulttuurin lähentymisestä, suoranaisesta sekoittumisesta oli kyse myös joulukuun 2004 jutussa, jossa yritettiin osoittaa mahdottomaksi amerikkalaisen kulttuurin toimiminen Suomessa.

Englanninkielisessä maailmassa joulun taikaan kuuluu, että Santa Claus tai Father Christmas tai millä nimellä häntä nyt kutsutaankin, saapuu savupiipun kautta jättämään lahjansa takan reunaan asetettuihin sukkiin tai kuusen alle.

Taikaa käyttävän punanutun käynnin näkee, mutta kukaan ei näe itse käyntiä. Suomessa pukki sen sijaan tulee sisälle saakka ovesta, vaikka meillekin on tyrkytetty tarinaa poroilla lentävästä pukista, josta on jo lyhyt matka savupiipusta sukeltamiseen.

Tästä kaikesta kertoi Nat...

 

Jaa, eipä kertonutkaan. Näkyykin olevan fiktiivinen tuotos tuo joulukuun 2004 teksti.

Katolle kiipeäminen kuitenkin on faktaa. Sinne mentiin Natun kanssa – ensin tikkaita pitkin katolle ja katoharjalla savupiipun luo varmuuden vuoksi nelikontin, että kömpelöt miehet eivät olisi horjahtaneet alas.

Muuan äiti kertoi myöhemmin ajaneensa saman aikaan poikansa kanssa autolla ohi, osoittaneensa punanuttua ja sanoneensa, että kato, Joulupukki.

Ei onnistu petkutus pikkukaupungissa, jossa pukkia kohti kameraansa suuntaava kuvaaja saattaa olla turhan tuttu.

– Höh, eihän tuo mikään oikee pukki oo kun tuossa on Tuukan isä!

 

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä