Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Kuulkaa ihmisiä!

Kirsti Brusi sanoo kuuluvansa koronan riskiryhmään, ja siksikin Niinivaaran uimahallissa käyminen miellyttää enemmän kuin ruuhkaisempaan Vesikkoon meneminen. Kuva: Aimo Salonen Kirsti Brusi sanoo kuuluvansa koronan riskiryhmään, ja siksikin Niinivaaran uimahallissa käyminen miellyttää enemmän kuin ruuhkaisempaan Vesikkoon meneminen. Kuva: Aimo Salonen

Joensuun kulttuuri- ja liikuntalautakunnan viimeviikkoinen kokous yllätti myönteisesti Niinivaaran uimahallin puolustajat.

Hyvinvointijohtaja Riitta Huurinaisen päätösesitys oli, että kansalaisaloite ei anna aihetta jatkotoimiin, mutta lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun.

Perusteluna oli muun muassa se, että halliremontin kustannuksia ei ollut selvitetty riittävän hyvin. Lisäksi lautakunta esitti toiveen, että selvitettäisiin lisää tahoja, jotka voisivat yhdessä osallistua hallin toimintaan.

Viiden järjestön ja 516 yksittäisen ihmisen allekirjoittamassa kansalaisaloitteessa esitettiin, että kaupunki lähtisi toteuttamaan kumppanuusmallia, jolla Vetrean yhteydessä toimiva uimahalli voisi jatkaa toimintaansa myös vuodevaihteen jälkeen, jolloin Vetrea Terveys Oy ei enää jatka omaa vuokrasopimustaan Suomen Seniorikodit ry:n kanssa.

Nettipuolella aloite sai lisäksi 109 joensuulaisen ja 19 ulkopaikkakuntalaisen allekirjoituksen.

 

Kansalaisaloitteen käynnistäjä Kaija Majoinen sanoo, että uuteen valmisteluun palauttaminen antaa uskoa kansalaistoiminnan merkitykseen, vaikka asiaa ei olekaan vielä päätetty. Lautakunnan yksimielistä päätöstä edelsi valtuustoryhmien asiasta pitämä yhteinen palaveri.

– Olin itse yhteydessä useisiin eri valtuustoryhmiin ja päättäjiin, ja niin on varmaan ollut moni muukin, Majoinen sanoo.

Kansalaisaloitetta oli valmistelemassa Kirsti Brusi, joka yhdessä miehensä Pekka Brusin kanssa muutti Tampereelta Joensuuhun syyskuun alussa. Niittylahdessa asuva pariskunta löysi heti Niinivaaralla toimivan uimahallin.

– Kävin syyskuussa tekonivelleikkauksessa, ja sen takia oli hankala liikkua. Ajattelin, että vesijuoksu on hyvä tapa kuntouttaa itseään, Kirsti Brusi kertoo.

Hän huomauttaa että Vesikossa on isommat ruuhkat, millä on merkitystä korona-aikana.

– Mehän olemme molemmat riskiryhmäläisiä. Lisäksi Vesikossa on kloorattu vesi, mikä ei ole iholle yhtä miellyttävä kuin Vetrean vesi. Klooraamaton vesi sopii paremmin hengityselinsairaille.

 

Kirsti Brusi laajentaa kansalaiskeskustelun uimahallista kunnallisiin hankintoihin, joissa voitaisiin hyödyntää kansalaisilta löytyvää asiantuntemusta.

– Meitähän on täällä joka alan asiantuntijoita väärällään. On eläkeläisiä ja työelämästä pois potkittuja, joista voisi koota työryhmiä, joita voisi hyödyntää julkisissa hankinnoissa, Brusi sanoo.

– Tämmöinen ryhmä jos konsultoisi ja arvioisi, miltä osin käytännöt ovat hyviä ja miten niitä pitäisi vielä kehittää, työ korvaisi kulut, joita ryhmien muodostamisesta tulisi.

Brusi huomauttaa, että nykyisin mennään liikaa koodaus edellä.

– Mietitään vain koodausta, eikä ollenkaan testausta. Yhteiskunnalle tulee hirveästi hukkaan heitettyjä kuluja, kun asiat eivät toimikaan niin kuin piti.

 

Brusin mukaan yhteiskunta säästäisi paljon, kun kokemuksen tuomaa tietotaitoa arvostettaisiin nykyistä enemmän.

Myös Kaija Majoinen painottaa ihmisten kuuntelun merkitystä.

– Kansalaisten kanssa jos lähdetään yhdessä suunnittelemaan, löydetään parempia ratkaisuja kuin pelkästään muodollisella lausuntomenettelyllä, Majoinen sanoo.

– Jo valmistelun aikana on avautunut paljon uusia ulottuvuuksia – esimerkiksi se, voisiko vieressä oleva ammattikorkeakoulun kampus hyödyntää hallia fysioterapian koulutuksessaan ja alkavassa geronomikoulutuksessa.

Majoinen muistuttaa Joensuun kaupungin ilmasto-ohjelmassa, jossa mainitaan muun muassa pyrkimys autoilun vähentämiseen.

– Hyvä olisi selvittää, miten oppilaat voisivat tulla kävellen lähellä olevaan uimahalliin sen sijaan, että heitä kuljetetaan uimaopetukseen kauemmas.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä