Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Selvin päin iloista elämää

Kippis! Alkoholi kuuluu juhlakulttuuriin niin tiukasti, että monelle juhliminen pää selvänä voi olla ajatuksenakin kauhistuttava.  Kuva: Niko Jouhkimainen Kippis! Alkoholi kuuluu juhlakulttuuriin niin tiukasti, että monelle juhliminen pää selvänä voi olla ajatuksenakin kauhistuttava. Kuva: Niko Jouhkimainen
Totuus sattuu. Ja jos ei satu, ei mikään muutu. Näin tuntuu ajattelevan amerikkalainen kirjailija Annie Grace, jolta on ilmestynyt tänä syksynä Selvin päin, löydä riippumattomuuden onni -teos (Kustantamo S&S, 2020).

Omakohtaisesta tilityksestä avautuva teos on kirjoitettu paikoin varsin konekiväärimäisellä otteella, mutta viesti on selvä: alkoholi on salakavala myrkky, jonka viekoittelevaan giljotiiniin me syöksymme onnellisina yhdessä tuumin.

Teos avaa varsin perusteellisesti sen, miten syvälle alkoholi onkaan porautunut yhteiskunnassamme. Olipa kyseessä häät, hautajaiset, syntymäpäivät, joulu tai juhannus, alkoholi kulkee mukana.

Jos joku ei juo, hänen täytyy olla joko raitistunut alkoholisti tai syvästi tiukkapipo (tai raskaana, jos sattuu olemaan lisääntymisikäinen nainen).

Annie Grace muistuttaa kirjassaan terävästi, että alkoholi on hermomyrkky, joka lamaannuttaa aivojemme toimintaa. Alkoholi jarruttaa välittäjäaineiden välityksellä tapahtuvaa tiedonsiirtoa hermosolujen välillä.

Siinä missä kuvittelemme, että olemme hauskempia, iloisempia ja fiksumpia nousuhumalassa, aivojemme toimintakyky on tosiasiassa vain alhaisempi. Aistimme turtuvat, päättelykykymme hidastuu ja fyysinen toimintakykymme heikkenee.

Annie Grace kysyykin: pitääkö meidän tosiaan turruttaa aivomme puudutusaineella, että elämä olisi hauskempaa?

Selvin päin -kirjaa lukiessa voi tuntea piston sydämessään erityisesti, kun puhe kääntyy alkoholin terveysvaikutuksiin.

Julkisessa keskustelussa on vuosia viljelty käsitystä, että alkoholin kohtuukäytöstä ei ole vaaraa terveydelle, vaan päinvastoin lasi viiniä pitää yllä esimerkiksi sydänterveyttä.

Lääketieteellisesti näille väitteille ei ole mitään katetta. Alkoholi toimii kuten mikä tahansa myrkky ihmiselimistössä, ja esimerkiksi syövän suhteen alkoholi on aina petollinen kauppamies.

”Brittiläisen syöpätutkimusjärjestö Cancer Research UK:n mukaan syöpien suhteen ei ole olemassa turvallista alkoholinkulutuksen rajaa” kirjassa todetaan. Alkoholi aiheuttaa syöpää riippumatta siitä, tissutteleeko sen viikon mittaan vai juoko kaiken kerralla.

Varsinkin naisilla alkoholin ja syövän yhteys on havahduttava: kolme alkoholiannosta viikossa juovilla naisilla on 15 prosenttia korkeampi rintasyöpäriski kuin naisilla, jotka eivät juo lainkaan.

Annie Grace esittelee kirjassaan varsin säälimättä monet muutkin terveysriskit, mitä alkoholinkäyttöön liittyy. Kehon läpikulkiessaan viina runtelee kaikkia sisäelimiä. Eivätkä vaikutukset jää vain elimelliselle tasolle; alkoholi myös sekoittaa aivojen välittäjäaineiden toimintaa niin, että rehvakasta nousuhumalaa seuraa lähes aina masentunut olo.

Alkoholi heikentää myös unta lähes kaikilla ihmisillä.

Selvin päin -teos yrittää muistuttaa lukijalleen, että ilman alkoholiakin voi pitää hauskaa. Vaikka olisimme koko aikusiän tottuneet juhlimaan humalassa, on varmaankin jokainen ihminen pitänyt hauskaa lapsena ja nuorena toisten ihmisten kanssa aivan selvin päin.

Yhden raitistuminen on tosin juoville seuralaisille joskus hankala kokemus: se että joku on joukossa selvinpäin ja muut juovuksissa, tekee asetelman vaikeaksi. Rasittaako selväpäistä kuunnella muiden juttuja? Mitä hän ajattelee huomenna, kun sattuu muistamaan kaikki yksityiskohdat?

Aika kornia, että ajatusketju tosiaan kulkee näin.

Seuraelämän virkistämisen lisäksi alkoholi kuuluu monella meistä rentoutuskeinoksi. Viikonloppu ei tunnu edes alkavan ilman lasillista hyvää viiniä. Saunan jälkeen maistuu kylmä olut ja koti-illallinenkin tuntuu hienommalta, kun sen kanssa kilistää lasillisen kuohuviiniä.

Annie Grace muistuttaa teoksessaan moneen otteeseen, että alkoholin myynti perustuu pitkälti mielikuvamarkkinointiin. Ympäröivä yhteiskunta ja hiottu markkinointikone saa meidät uskomaan, että juominen on avain onneen, iloiseen illanviettoon tai rentoon viikonloppuun.

Kun uskomme näin, tuntuu selvin päin olo kurjalta pidättäytymiseltä ja jostain suuresta luopumiselta.

Selvin päin -teoksen mukaan tämä valuvika ajattelussamme on kuitenkin korjattavissa. Sen sijaan, että marttyyrina jätämme juoman lasiin ja muistelemme kaiholla nousuhumalan tuomaa vapautta aivoissa, voimme tarttua iloon siitä, että selväpäisenä olemme oikeasti aidompia. Aivomme toimivat, ajatus juoksee, puhe ei sammalla, emmekä ymmärrä niin herkästi muita väärin.

Annie Gracen teoksen sanoma on tämä: ihminen on oikeasti onnellisempi ja terveempi, kun pistää korkin kiinni. Vastaan voi väittää, mutta kaikkien yksityskohtaisten faktojen edessä se on aika vaikeaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä