Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

Vamma voi vaikeuttaa avun hakemista

Vamma voi vaikeuttaa avun hakemista Kimmo Kirves

Vammaiset henkilöt kohtaavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vammattomia henkilöitä enemmän lähisuhdeväkivaltaa: esimerkiksi toimintarajoitteisilla nuorilla on jopa kaksinkertainen todennäköisyys kokea fyysistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten toimesta.

THL ja Suomen turvakodit ovat kampanjoineet marraskuussa aiheen puolesta, sillä vammaisten kokema lähisuhdeväkivalta jää helposti piiloon.

– Tietoa on saatu esimerkiksi Invalidiliiton naisverkostosta, ja aiheesta on tehty tutkimustakin. Tämä näkyy kuitenkin hyvin vähän turvakodeissa, mikä onkin syy tälle kampanjalle: haluamme tuoda esille, että vamma tai toimintarajoite ei ole este avun saamiselle, kertoo palveluesimies Tiina Nevalainen Joensuun turvakodista.

Aihe on jäänyt Nevalaisen mukaan pimentoon osin siksi, että lähisuhdeväkivaltaa on usein tapauksesta riippumatta hankalaa tunnistaa.

– Kyseessä on pitkällinen ilmiö, jolle uhri helposti sokeutuu. Usein väkivallantekijä vielä uskottelee, että uhri on ansainnut kohtelunsa, mikä hämärtää kuvaa entisestään.

THL:n mukaan noin 15 prosentilla väestöstä on jonkinlainen fyysinen tai psyykkinen vamma tai toimintarajoite.

– Siihen nähden turvakoteihin ohjaudutaan hyvin harvoin.

 

Tietoa siitä, miksi juuri avuntarpeessa olevat henkilöt kokevat paljon lähisuhdeväkivaltaa, ei Tiina Nevalaisen mukaan vielä kovin runsaasti ole – yksi selkeä syy on kuitenkin se, että vammautuneen on usein hankalampaa suojautua läheisen väkivallalta tai hakea apua.

Omaishoitosuhteessa voi joskus olla kyseessä hoitajan väsyminen.

– On kuitenkin myös ihmisiä, joilla yksinkertaisesti on tarve käyttää valtaa väärällä tavalla toiseen ihmiseen. Taustalla voi olla tekijän omia traumoja tai persoonallisuuden piirteitä, mitään yksiselitteistä aiheuttajaa ei ole, Nevalainen toteaa.

Lähisuhdeväkivalta on useimmiten henkistä, vaikka fyysistäkin esiintyy. Väkivallan erityispiirteet voivat ilmetä eri tavoin vammasta tai toimintarajoitteesta riippuen; ihminen saatetaan esimerkiksi jättää avustamatta, hänen hoitoaan saatetaan laiminlyödä, häntä saatetaan uhkailla laitokseen joutumisella tai häneltä saatetaan ottaa apuvälineitä pois.

Läheinen saattaa estää myös ihmisen pääsyn tiedon- tai avunsaantikanaviin, jottei henkilö voisi ottaa selvää omista oikeuksistaan. Myös lääkityksen manipulointi on väkivaltaa.

– Ihminen saattaa olla hengenvaarassa, vaikkei yhtä ainoaa pahoinpitelyä olisi tapahtunut, Nevalainen kertoo.

 

Vammaiset henkilöt jäävät palveluissa usein väliinputoajiksi, eikä heidän kokemaansa väkivaltaa välttämättä oteta tosissaan. Lähisuhdeväkivalta nähdään Tiina Nevalaisen mukaan vieläkin Suomessa yksityisasiana, minkä vuoksi siitä ei välttämättä kysytä suoraan kaikissa palveluissa.

– Jos vaikka kehitysvammainen ihminen tällaista puhuu, saatetaan ajatella, että hän on ymmärtänyt jotakin väärin tai ylireagoinut, Nevalainen toteaa.

Jos käy ilmi, että läheisestä ei todellisuudessa ole auttamaan vammaista henkilöä, on edessä pitkä prosessi ihmisestä huolehtimisen varmistamiseksi.

– Helpompihan seikka on sivuuttaa kuin lähteä etsimään asialle ratkaisua.

Jos väkivalta käy ilmi esimerkiksi lääkärikäynnin yhteydessä, voi Nevalaisen mukaan lääkäri tehdä asiasta ilmoituksen poliisille.

– Kuka tahansa pystyy tekemään myös sosiaalihuoltolain mukaisen huoli-ilmoituksen, mikä ei välttämättä johda rikosprosessiin. Silloin sosiaalihuolto arvioi ihmisen palveluntarpeen.

Nevalaisen mukaan nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa arvioidaan turvakotipalvelujen saatavuutta vammaisille henkilöille.

– Turvakodin rooli Siun soten alueella on mielestäni käydä keskustelua Siun soten vammaispalvelujen kanssa, ja tuoda esille, että asia kannattaa ottaa puheeksi asiakkaiden kanssa.


Turvakoti ei ole vain naisille

Jos ihminen kokee lähisuhdeväkivaltaa, on Tiina Nevalaisen mukaan tärkeää ottaa asia puheeksi kenen tahansa turvallisen henkilön kanssa. Myös turvakotiin voi soittaa hyvin matalalla kynnyksellä.

– Se ei sido vielä tulemaan meille, vaan meiltä voi aina ensin kysyä asiasta, ja me kyllä autamme ja opastamme.

Vaikka turvakotiin tulevien tulisi pystyä huolehtimaan itsestään ja lääkityksestään itse, Nevalainen korostaa, että turvakotiin voi tulla esimerkiksi avustajan kanssa.

– Meihin voi olla joka tapauksessa yhteydessä, ja voimme yhdessä miettiä, mikä olisi turvallinen paikka, jos tänne ei pääse.

Vaikka THL:n ja turvakotien kampanja on lähtöisin Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä Grevion Suomeen kohdistuvasta raportista, Tiina Nevalainen korostaa, että toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa turvakotipalvelut ovat kaikille sukupuolille.

– Ei siis pelkästään naisille, Nevalainen painottaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä