Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Kun maailma painaa, apua löytyy

Nuortentiimin psykologi Katriina Hassinen (vas.), sosiaaliohjaaja Tanja Ikonen sekä sairaanhoitaja Tommi Härkönen ottavat apua tarvitsevia vastaan Jokikatu 8:ssa Penttilässä. Ensimmäisenä yhteyttä kannattaa ottaa puhelimitse. Kuva: Hanna Käyhkö Nuortentiimin psykologi Katriina Hassinen (vas.), sosiaaliohjaaja Tanja Ikonen sekä sairaanhoitaja Tommi Härkönen ottavat apua tarvitsevia vastaan Jokikatu 8:ssa Penttilässä. Ensimmäisenä yhteyttä kannattaa ottaa puhelimitse. Kuva: Hanna Käyhkö

Ensialkuun lohdutuksen sanat: lähes kaikilla nuorilla on ainakin hiukan vaikeaa tietyssä iässä. Samaan aikaan pitäisi kasvaa kohti aikuisuutta, pysyä mukana kavereiden vauhdissa, olla valloittava somessa ja pitää välit kunnossa maailman kanssa.

Ja aika usein tekisi mieli vain haistattaa pitkät kaikelle ja vetää pää peiton alle.

Kun nuoren elämä ryttyilee, voivat vanhemmat tuntea olonsa vaikeaksi. Mistä tietää, mikä on normaalia? Milloin pitäisi huolestua oikeasti? Mistä saa apua, jos tuntuu, että yhteys on kokonaan kadonnut?

Yksi vastaus Joensuun kantakaupungin alueella on Joensuun kasvatus- ja perheneuvolan Nuortentiimi.

Aikoinaan Nuorisoasemana aloittanut Nuortentiimi on tänä syksynä asettunut Penttilään Jokikadulle. Nuorten ongelmiin apuja etsivään tiimiin kuuluu kolme sairaanhoitajaa, kaksi sosiaaliohjaajaa sekä osa-aikaiset psykologi ja nuorisopsykiatri.

–Toimimme rinnakkain kouluterveydenhuollon kanssa ja teemme yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, mikäli tarve vaatii, kertoo Nuorten tiimin pitkäaikainen sosiaaliohjaaja Sonja Hämäläinen.

 

Tavallisimmin nuoren puolesta yhteyttä ottaa koulun terveydenhoitaja tai oma vanhempi. Toisinaan myös nuoret itse soittavat. Joskus soittaa kaveri.

– Ensin arvioimme tilanteen tiimissä, että millaista apua nuori olisi vailla. Tämän jälkeen aloitetaan erilaiset tukikäynnit, tapaamiset tai lyhytterapiat, kertoo tiimin toinen sosiaaliohjaaja Tanja Ikonen.

Eikä Nuortentiimin apu lopu muutaman kerran tapaamisiin.

– Minulla on muutama nuori käynyt asiakkaana jo useamman vuoden ajan, kertoo sairaanhoitaja Tommi Härkönen.

Jos näyttää, ettei Nuortentiimin tuki riitä, ohjataan asiakas eteenpäin, esimerkiksi erityissairaanhoidon piiriin.

 

Mistä nuorten elämään solmut syntyvät 2020-luvulla?

– Yleisimpiä syitä meille hakeutumiseen ovat ahdistus, stressi, masennuksen tunne, pulmat perhe- ja kaverisuhteissa sekä sosiaalinen jännittäminen, Sonja Hämäläinen kertoo.

Heti ensimmäisten keskustelujen alussa käydään läpi perusasioita: syötkö säännöllisesti, monelta menet nukkumaan.

–  Toisinaan vastaus on, että illalla syön eka kerran ja aamuyölle asti tulee oltua somessa, Tommi Härkönen sanoo.

– Moni nuori ajaa itsensä uuvuksiin ihan huomaamatta. Se mikä aikuisesta tuntuu hyvinvoinnin kannalta itsestäänselvältä – siis että pitää nukkua kunnon unet ja syödä säännöllisesti – voi nuoren elämässä olla ihan listan viimeisenä asiana.

Kännykkä ja sosiaalinen media nousevat nuorten tiimin keskusteluissa esiin koko ajan.

– Somesta on niin vaikea sanoa mitään, ettei kuulostaisi ihan tylsältä ja ankealta vanhukselta, Tommi Härkönen naurahtaa.

–  Siinä on paljon hyvää. Ihmiset löytävät sitä kautta kaltaistaan seuraa, saadaan tietoa ja kaikki on tavallaan hirveän helppoa verrattuna entiseen. Mutta samalla monet ongelmat korostuvat, Tanja Ikonen jatkaa.

 

Erityisesti some tuo joidenkin nuorten elämään kaksi raskasta asiaa: jatkuvan itsensä vertaamisen toisiin sekä kiusaamisen, jota ei pääse pakoon edes kodin seinien sisäpuolelle.

– Kiusaaminen nousee tosi monissa keskusteluissa esiin. On hyvin tavallista, että aiempien kouluvuosien kiusaamiset nousevat esille vielä vuosien päästä. Tulee itsetunto-ongelmia, riittämättömyyden ja masennuksen tunnetta, nuorten tiimin psykologi Katriina Hassinen kertoo.

Nuorten ongelmat eivät tänäkään päivänä ole yhdestä puusta. Ongelmia voi olla kotona, seurustelu- ja kaverisuhteissa tai opiskeluissa. Ja monella on ihan vain paha olla itsensä kanssa.

– Lohdullista on, että todella moni nuori voi hyötyä ihan jo muutamasta keskustelukerrasta meillä, Sonja Hämäläinen muistuttaa.

 

Vanhemmille Nuortentiimillä on kannustavia terveisiä: ei ole mikään häpeä pyytää apua.

– Ensimmäinen ohjeeni kaikille teinien vanhemmille on, että kysy ja puhu nuorelle. Vaikka mihinkään ei tulisi vastauksia, se on kuitenkin merkki siitä, että vanhempi välittää, Tanja Ikonen sanoo.

– Moni nuori sanoo täällä, että ei porukat välitä, ja äidin tai isän vastaus on se, että ei halua häiritä toista, kun ei tule mitään vastausta.

Ja jos tuntuu, etteivät ongelmat ratkea perheen kesken, apua on saatavilla.

– Ei kannata jäädä odottamaan, että ongelmat pahenevat. Meille soittaminen ei ole merkki siitä, että perheessä kokonaisuus olisi pielessä. Se on välittämisen ja rakkauden merkki, että hakee apua, Ikonen muistuttaa.


”Ei minua varmaan enää olisi”

Joensuulainen 16-vuotias Sini on yksi Joensuun Nuortentiimistä avun saaneista nuorista.
– En tiedä, olisinko enää edes kertomassa näistä asioista, jos ei Nuortentiimiä olisi, Sini sanoo heti alkuun.
Nuoren naisen elämässä ongelmat alkoivat pulpahdella pari vuotta sitten, peruskoulun 8. luokalla.
– Minulla tuli tosi voimakkaita ahdistustiloja. Tuntui, etten voi enää mitenkään olla. Aloin viillellä itseäni.

Tilanne kärjistyi kesällä rippileirillä.
– Siellä aikuiset huomasivat, ettei minulla ole kaikki kunnossa. Sain Nuortentiimiin puhelinnumeron. Äitini soitti sinne, ja pääsin onneksi nopeasti keskustelemaan tilanteestani, Sini muistelee nyt.
Keskusteluavun lisäksi Sini sai myös lääkityksen ahdistustiloihin.
– Kun ahdistus alkoi helpottaa, tulikin tilalle masennustiloja, joiden takia piti vaihtaa lääkitystä. Nyt minulla on diagnosoitu keskivaikea masennus.
– Pääsin viime keväänä nuorten tiimissä lyhytterapiaan, josta on ollut kyllä valtavasti apua, Sini kiittelee.

Sinin ongelmat ovat monisyisiä.
– Minulla on perhetaustassa jo monia asioita, joista kumpuaa kaikenlaista. Ahdistus alkoi saada mielessäni tilaa jo vuosia aiemmin. Nyt jälkeenpäin mietittynä olisi minun pitänyt hakea ja saada apua jo paljon aikaisemmin.
– Aika pitkään yritin esittää ulospäin, että kaikki on OK, ja että selviän kyllä yksin. Mutta ei näitä asioita pääse loputtomiin pakoon.
Lyhytterapiasta ja oikeasta lääkityksestä avun saanut Sini odottaa tällä hetkellä pääsyä Kelan korvaamaan kuntoutusterapiaan.

Vaikka asiat ovat jo elämässä mallillaan, kummittelevat vanhat asiat ja vaikeudet edelleen välillä.
– Olen ollut sairauslomalla välillä viikkojakin, mutta koen, että nyt minulla menee ihan hyvin.
– Käyn lukiota, ja onneksi opettajat tietävät tilanteeni ja suhtautuvat asiaan ymmärryksellä. Mutta en vielä selviä ilman terapiaa millään.
Terapiapaikan saaminen on varsin vaikeaa: jonot ovat pitkät ja tulijoita enemmän kuin paikkoja.
– Olen etsiskellyt sopivaa terapeuttia jo aika kauan. Mutta onneksi on Nuortentiimi: saan käydä siellä niin pitkään, että oma kuntoutusterapiapaikka järjestyy, Sini huokaisee.


Apua saa: Nuortentiimi

- Siun soten järjestämää nuorisopalvelua, jota tarjolla 13–18-vuotiaille nuorille.
- Yhteyden saa puhelimitse 013 330 5687, ma–to klo 12–13. Toimisto Penttilässä Jokikadulla.
- Järjestää keskustelua nuorille ja tukikäyntejä heidän vanhemmilleen.
- Nuortentiimissä hoidettiin viime vuonna yhteensä noin 3 000 tapaamista ja puhelinkäyntiä.
- Vastaavaa tukea tarjoavat myös Pyhäselän, Tuupovaaran ja Ilomantsin sekä Kontiolahden, Enon ja Outokummun perheneuvolat alueensa 13–18-vuotiaille asukkaille.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä