Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Putkamajoitus 1980-luvulla

Heilissä tammikuussa 1980 kirjoitettiin Joensuun poliisilaitoksen putkasta raflaavaan sävyyn. Heilissä tammikuussa 1980 kirjoitettiin Joensuun poliisilaitoksen putkasta raflaavaan sävyyn.

Yhteiskunta maksaa ”hotellilaskut”, kertoi Karjalan Heilin räikeä otsikko tammikuussa 1980 Joensuun poliisivankilaa käsittelevässä jutussa.

Joensuun poliisilaitoksen putkatiloja verrattaan kapasiteetiltaan raflaavasti kirjoitetussa jutussa keskisuureen keskustahotelliin, vaikkakin tilojen mukavuuksissa myönnettään olevan selkeitä eroja. Nurinkurista on jutun mukaan se, että vaikka yö hotellissa maksaa käyttäjälleen selkeästi enemmän kuin putkassa vietetty yö, myös putkassa vietetyistä öistä maksaa jokainen veronmaksaja erikseen.

Juopumus lakkasi olemasta rikos vuonna 1969, jolloin dokujen täysihoitokustannukset siirtyivät heiltä itseltään veronmaksajien kontolle. Yksi suomalainen ”oikeudenmukaisuus” oli jälleen toteutunut, jutussa kirjoitetaan.

 

Moni asia on poliisivankiloiden suhteen entisellään: arvo-omaisuus jätetään niin sanottuun vastaanottoon ja kengät oven ulkopuolelle, eikä putkassa vieläkään saa, kuten Heilin jutussa mainitaan, nauttia omia viinoja.

Kustannuksia aiheuttavat ennen kaikkea henkilöstömenot. Poliisin työstä suuri osa kuluu samojen ja taas samojen kääntäjien rahtaamiseen, Heilin vuoden 1980 jutussa todetaan.

Osa putkaan tulijoista on yhäkin kanta-asiakkaita, jotka saattavat päätyä putkaan takaisin jo saman päivän aikana tai asioida siellä useasti viikossa.

Vielä 1970-luvulla Joensuun poliisivankilassa putkamajoitusta kokeili Heilin jutun mukaan vuositasolla vajaat 4 300 henkilöä, joista vajaat 3 200 kokeili majoitusta päihtyneenä. Vuorokaudessa putkassa on siis keskimäärin vieraillut 11,7 henkilöä.

Päihtyneiden säilöönotot ovat vähentyneet Suomessa tasaiseen tahtiin jo vuosia: Kun vuonna 2010 Suomessa otettiin säilöön noin 79 600 päihtynyttä henkilöä, viime vuonna päihtyneitä otettiin säilöön enää noin 49 000. Kaikkiaan Suomessa tehdään vuosittain noin 80 000–90 000 putkareissua.

Laskusuhdanteeseen vaikuttaa muun muassa poliisin noussut säilöönottokynnys, sillä päihtyneiden tuominen putkaan on kuormittanut poliisia suuresti. Nykyisin jokaista puiston penkille torkahtanutta ei enää kuskata valtion hotelliin nukkumaan, vaan kunnon mukaan heidät pyritään saattamaan koteihinsa tai selviämisasemille, joita Suomessa toimii kunnallisesti muutamia.

Putkaan voi päätyä, jos henkilö ei kykene huolehtimaan itsestään, aiheuttaa häiriötä, tai jos hänen epäillään voivan syyllistyä rikokseen.

 

Viime aikoina maakuntien poliisivankilat ovat keskittyneet maakuntakeskuksiin, ja tällä hetkellä Pohjois-Karjalan ainoa poliisivankila on Joensuussa. Nurmeksessa sijaitseva poliisivankila on parhaillaan pois käytöstä remonttitarpeen vuoksi.

Pohjois-Karjalassa aloitettiin kesäkuussa puolen vuoden mittainen kokeilu, jossa vartijoista koostuva kuljetuspartio kuljettaa maakunnassa kiinniotettuja henkilöitä Joensuuhun putkaan. Kokeilun lopuksi tullaan tarkastelemaan Nurmeksen poliisivankilan käyttöönoton hyötyjä ja haittoja.

 

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä