Julkaistu    |  Päivitetty 
Mia Rouvinen/Kotitalo

Säästöä syntyy ja ilmasto kiittää

Energiaremontti tarkoittaa usein lämmitysmuodon vaihtamista tai muokkaamista ilmaston kannalta parempaan suuntaan. Tavallisesti samalla tarkistetaan ikkunoiden energiatehokkuus sekä lämmöneristys. Kuva: Tuire Haverinen Energiaremontti tarkoittaa usein lämmitysmuodon vaihtamista tai muokkaamista ilmaston kannalta parempaan suuntaan. Tavallisesti samalla tarkistetaan ikkunoiden energiatehokkuus sekä lämmöneristys. Kuva: Tuire Haverinen
Isoimpia asumisen ilmastotekoja tehdään vanhojen rakennusten energiaremonteilla. Asumisen päästöjä vähentävä energiaremontti hyödyttää ympäristön lisäksi asukasta pienempinä lämmityslaskuina, sanoo Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Paula Sankelo.

Asumisella on iso vaikutus yksittäisen suomalaisen hiilijalanjäljen suuruuteen eli siihen, kuinka paljon henkilön elämäntapa tuottaa vuodessa päästöjä. Suomessa rakennusten käyttöön vaadittavasta energiasta lämmitys ja käyttöveden lämmitykseen vaadittava energia nielaisevat 85 prosenttia. Lämmitysratkaisut ovat sen vuoksi keskeisessä asemassa asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Keinona voi olla energiaremontti.

– Rakennuskannan päästöjen ja lämmitysenergian kulutuksen pienentämisessä meidän on haettava isot säästöt jo olevista rakennuksista, sillä rakennuskanta uudistuu vain pari prosenttia vuodessa. Energiaremonteilla päästöjä voidaan pienentää kustannustehokkaasti jopa 80 prosenttia, Paula Sankelo muistuttaa.

Energiaremontilla tarkoitetaan muutosta, jolla olemassa olevan rakennuksen käytön hiilijalanjälkeä pienennetään. Energiaremontti ei tarkoita pelkästään lämmitysmuodon vaihtamista ilmaston kannalta parempaan vaihtoehtoon, vaan siihen kuuluvat myös muut energian kulutuksen pienentämiseen ja energian tuottamiseen liittyvät ratkaisut.

Kyse voi olla esimerkiksi poistoilman tai jäteveden lämmön talteenottotekniikan asentamisesta, lisälämmöneristyksestä julkisivu- tai kattoremontin yhteydessä tai vaikkapa ikkunoiden vaihtamisesta energiatehokkaampiin.

Jos asuu peruskorjausiässä olevassa, 1960-1980-luvun omakotitalossa tai taloyhtiössä, remonttiasiat ovat nyt pinnalla monessa kodissa.

Remontit maksavat aina, joten moni tarkastelee vaihtoehtoja vain eurojen valossa. Hyvä uutinen on se, että energiaremontteihin on nykyisin mahdollista saada avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA).

Toinen hyvä uutinen on se, ettei energiaremontti ole vain ilmastoteko.

– Energiaremonteilla voidaan pienentää myös energian kustannuksia tehokkaasti. Säästöjä on todennettu konkreettisella tasolla esimerkiksi Tampereen EU-GUGLE-hankkeessa. Fiksut energiaremontit ovat siksi kannattavia tehdä myös ilman valtion tukea, Sankelo huomauttaa.

EU-GUGLE-hankkeessa Tampereen Tammelassa on tehty kahdeksassa taloyhtiössä lukuisia uudistuksia lämmitystapojen uudistuksista aina aurinkokeräimien ja uusien vesihanojen asentamiseen. Pääosin vuonna 2016 tehtyjen remonttien ja uudistusten jälkeen ostoenergiassa päästiin 50 prosentin säästöihin jo vuonna 2018.

Energiaremontit voivat tuoda asukkaille nopeasti rahallista hyötyä pienempinä lämmityskuluina, mutta myös lisäävät asuinmukavuutta, kun esimerkiksi ikkunoista ei enää vedä.

Sankelon mukaan suurimmat päästösäästöt esimerkiksi kerros- ja rivitalossa on mahdollista saavuttaa silloin, kun suurelta osalta fossiililla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö vaihdetaan maalämpöön. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan päästöt voivat tuolloin vähentyä 25 vuoden tarkastelujaksolla 68–82 prosenttia aiempaan verrattuna.

Toiseksi suurimmat päästösäästöt syntyvät, kun kaukolämmitettyyn taloon asennetaan poistoilmalämpöpumput. Ne ottavat talteen poistoilman mukana muutoin harakoille karkaavan lämmön. Asennuksella päästöjä voidaan pienentää 25 vuoden tarkastelujaksolla 59–68 prosenttia aiemmasta.

Remontteja toteuttavien yritysten mukaan nämä remontit maksavat itsensä takaisin kohteesta riippuen yleensä noin kymmenessä vuodessa.

Muita energian päästöjä ja samalla kulutusta pienentäviä vaihtoehtoja ovat muun muassa muiden lämpöpumpputekniikoiden ja aurinkosähkön hyödyntäminen sekä älytermostaattien ja uudentyyppisten ikkunoiden asentaminen.

Sankelo huomauttaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi kiinteistöjen huolellinen hoito ja ylläpito korostuvat tulevaisuudessa entisestään. Teknisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös arvojen ja toimintaympäristön muutosta.

– On hyvä myös muistaa, ettei takaisinmaksuaika ole ainoa talouden mittari. Ilmastonmuutoksen myötä lämmityksen tarve vähenee mutta jäähdytyksen tarve lisääntyy. Työtä ja haasteita riittää jatkossakin, eikä kaikkeen ole vielä vastauksia, Sankelo sanoo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä