Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Kun Itä-Suomen lääni syntyi

Aluehallintopäätöksen syntymistä seurattiin synkissä tunnelmissa. Aluehallintopäätöksen syntymistä seurattiin synkissä tunnelmissa.

Pitkin vuotta 1996 oli Karjalan Heilin sivuilla päättymättömänä puheenaiheena Suomen suuri lääniuudistus, jonka tarkoitus oli vähentää Suomen läänien määrää kahdestatoista kuuteen. Pohjois-Karjala oli tuolloin oma lääninsä, ja ajatusta Itä-Suomen suurläänistä vastustettiin laajalti.

Lääniuudistusta perusteltiin muun muassa julkishallinnon keventämisellä ja hallintokulujen säästöillä.

– Tämä erä hävittiin, aika näyttää miten iso erä, totesi silloinen Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen Heilissä 11.12.1996. Aluehallintopäätös oli syntynyt eduskunnassa edellisenä päivänä.

Myös tuolloinen maakuntajohtaja Tarja Cronberg totesi suurläänin herättävän huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Cronbergin mukaan Pohjois-Karjalan liitolle ja maakunnan asukkaille olisi ollut parempi pieni lääni lähellä kuin suuri kaukana.

– Eduskunnan tekemä päätös merkitsi myös meidän liittona tekemälle edunvalvontatyölle tappiota, me ajoimme Pohjois-Karjalassa läänin säilyttämistä, Cronberg totesi Heilin jutussa.

 

Joensuu aloitti oman taistelunsa läänin pääkaupungin asemasta heti. Asemaa suurläänin pääpaikkana perusteltiin muun muassa Joensuun yliopistolla ja kaupungin sijainnilla itärajan tuntumassa: tärkeimmän perusteen katsottiin olevan Joensuun lähialueyhteistyö Karjalan tasavallan kanssa.

Muun muassa kaupunginjohtaja Meriläinen tiivisti suurläänin olevan järkevä ratkaisu Pohjois-Karjalan näkökulmasta ainoastaan siinä tapauksessa, jos Joensuusta tehtäisiin sen tuleva pääkaupunki. Tuolloinen hallintoministeri Jouni Backman oli jo kuitenkin tuonut esille, että hallintoa olisi parempi alkaa rakentaa Mikkeliin.

Pohjois-Karjalan lääninhallituksen elinkeino- ja kehitysasioiden osaston suunnittelupäällikkö Pekka Myllysen mukaan pidemmän aikavälin näkymät maakunnan osalta tulisivat olemaan synkät suurläänihankkeen toteutuessa.

– Historian osoittama laki on sellainen, että keskukset kehittyvät, mutta syrjäalueet näivettyvät, Myllynen totesi Heilin jutussa.

– Nykyinen hallitus on luvannut, että vain läänijako muuttuu, ei mikään muu. Seuraava hallitus voi tehdä vaikka mitä, Myllynen jatkoi.

 

Pohjois-Karjalan kauppakamari kokoontui aluehallintopäätöksen tultua hautajaistunnelmissa, mutta kansanedustaja Matti Aura näki suurläänissä positiivisiakin asioita: Auran mukaan maakunnan kehitysnäkymät olisivat entistä vapaammat, ja muutos olisi tarpeellinen säästötoimenpide.

– Minusta tämä on huomattava askel jopa maakuntaitsehallinnon suuntaan, Aura totesi.

Läänijaosta säädettiin tammikuussa 1997 annetussa lääninhallituslaissa (22/1997), ja lääniuudistus tuli lopulta voimaan 1.9.1997. Läänit toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä ja valvoivat, että kunnat panivat valtiohallinnon päätökset toimeen omilla alueillaan.

Läänijako siirtyi historiaan reilut kymmenen vuotta sitten 31.12.2009, ja tilalle perustettiin Aluehallintovirastot.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä