Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Kauppahalli keikkuu nyt paperilla

Kaavaehdotuksen havainnekuvat kauppahallista herättivät ihastusta ja vihastusta.
Kuva: Joensuun kaupunki / Arcadia Kaavaehdotuksen havainnekuvat kauppahallista herättivät ihastusta ja vihastusta. Kuva: Joensuun kaupunki / Arcadia
Joensuun keskustan keskimmäisen pisteen, Kauppatorin, kaavaehdotus herätti sen verran suuren joukon lausuntoja, että asia ei ehtinyt päätöksenteon rattaisiin vielä elokuussa.

Kommentteja tuli kuntalaisilta, torin ympäryksen kiinteistöyhtiöiltä sekä viranomaisilta yhteensa 12 kappaletta.

– Oli toki odotuksissa, että lausuntoja tulee, mutta määrä oli kyllä iso. Niiden työstämiseen menee tässä sen verran aikaa, että aikaisintaan kaava voi olla kaupunkirakennelautakunnassa syyskuun 8. päivänä, kommentoi kaupungin kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen.

Kaupunginhallitukseen kaavaehdotus voisi edetä syyskuun puolivälissä, ja kaupunginvaltuusto pääsisi asian äärelle syyskuun kokouksessaan 28. päivä.

– Oikeastaan muuta ei enää voi toivoa kuin, että asia saisi jonkinlaisen päätöksen pikapuoliin. On tätä niin kauan vatkattu, Vartiainen huoahtaa.

Vaikka kaavaehdotus koskee koko Kauppatorin aluetta, on päähuomio luonnollisesti kauppahallissa. Monessa kommentissa hallin sijainti, koko ja ulkomuoto koettiin vääräksi.

Ely-keskuksen lausunnossa muistutetaan, että Kauppatorin alue on identiteettinsä, historiansa ja osin toiminnallisuudenkin puolesta Joensuun ja koko maakunnan keskeisin kaupunkitila.

– Uusi liikerakennus ei kosketa vain paikallisia vaan laajemmin myös maakunnan asukkaita. Sillä on myös poikkeuksellista imago-merkitystä Joensuun ja Pohjois-Karjalan ulkopuolelle, Ely-keskuksen lausunnossa sanotaan.

Ely-keskuksen päällimmäinen toive on se, että tästä kauppahallista tulisi pysyvä.

– Suomalaisten kaupunkien keskustoihin toteutettiin kauppahalleja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja pääosin nämä hallit ovat säilyneet. Sen sijaan Joensuusta on purettu kaksi kauppahallia.

Ely-keskus myös ilmoittaa, että se ei vastusta liikerakennuksen sijoittamista torin pohjoislaidalle, mutta sen sijaan se toivoo, että hallin rakennusalaa pienennettäisiin ja että kohteen saisi rakentaa vain yksikerroksisena.

Pohjois-Karjalan museo sen sijaan ei kannata rakennuksen sijoittamista torin pohjoislaitaan, vaan esittää sen sijaan ”perinteistä kauppahallia torin etelälaidalle, mutta nykyistä asemakaavaa pienemmässä koossa”. Tällä hetkellä voimassa oleva asemakaava sallii vanhan kauppahallin tontille yli 3 000 kerrosneliön rakentamisen.

Kaupunkirakennepalveluiden aiemmin teettämässä kyselyssä mielipiteet kauppahallin sijoituspaikan suhteen olivat varsin tasaväkiset: vastaajista 36 prosenttia kannatti hallia Koskikadun puolelle, 33 prosenttia Siltakadun puolelle.

Nyt kauppahallia mahdollisesti rakennuttamassa oleva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa haluaa hallin ehdottomasti Siltakadun puolelle.

– Auringon puolelle, ja niin että terassilta voi katsella uuden torinlavan esityksiä, PKO:n Juha Kivelä linjaa.

– On jotenkin erikoinen ajatus, että rakenettaisiin kauppahalli, joka ei saisi näkyä tai erottua muiden toria ympäröivien rakennusten joukosta. Kauppahallinhan kuuluu olla näyttävä ja ympäristöönsä istuva torielämän keskus, joka ei kuitenkaan jätä muita varjoonsa.

Kivelää ihmetyttää lausunnoissa myös se, ettei moni tunnu näkevän sitä arvoa, mitä kauppahalli mahdollisesti koko keskusta-alueelle toisi.

– Jos ajattelee ympärivuotisesti, niin kauppahallissa meillä olisi keskustan ytimessä läpi vuoden käytössä rakennus, joka toimisi ihmisten kokoontumisen ja yhdessäolemisen keskipisteenä. Jos vaihtoehtona on se, että kahdeksan kuukautta torilla on lastulevyllä peitettyä parakkia ja aakeeta laaketa tyhjyyttä, niin kumpi sitten olisi parempi?

Kaupunkirakennepalveluissa laaditaan parhaillaan vastinetta jokaiseen kaavaehdotuksesta tulleeseen palautteeseen.

Samalla käydään läpi kaavaehdotusta yhdessä PKO:n kanssa, joka kaavamuutosta on hakenut.

– Kaavaehdotukseen tehdään nyt parhaillaan joitain muutoksia, joita en tässä vaiheessa avaa tämän enempää. Syyskuussa ollaan sitten viisaampia, millaisin muutoksin kaavaa viedään eteenpäin, Juha-Pekka Vartiainen toteaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä