Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Opiskelija-asumisen asennemuutos

Joensuun Ellin opiskelija-asuntokohteet ovat merkittävässä osassa Penttilänrannan maisemassa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Joensuun Ellin opiskelija-asuntokohteet ovat merkittävässä osassa Penttilänrannan maisemassa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy on tehnyt viime vuosien aikana pitkän harppauksen Joensuun opiskelijoiden asuntotarpeen ja Joensuun kaupunkikuvan suhteen: vielä kymmenen vuotta sitten Ellin yksiöiden jonotusaika oli keskimäärin puolitoista vuotta, kun nyt yksiön saa parhaassa tapauksessa jo muutamassa kuukaudessa.

Viimeisen kolmen vuoden sisällä Joensuun ruutukaavalle ja Penttilänrantaan on noussut seitsemän uutta Ellin kohdetta, joilla vastattiin muun muassa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen siirtymisestä johtuneeseen opiskelija-asuntojen tarpeeseen.

Ellillä on nyt yhteensä noin 2 700 asuntoa ja reilut 40 kohdetta, ja asuntotarjonta vastaa asiakaspalvelupäällikkö Minna Lievosen mukaan pitkästä aikaa kysyntään, ainakin lähestulkoon. Nyt ei ole tarvetta rakentaa uutta, ja kun koronasta joskus päästään tai tilanne normalisoituu, on Ellin seuraava projekti Lievosen mukaan vanhempien kohteiden peruskorjaus.

Paljon on puhuttu siitä, että Ellin jonotustilanne on nyt parempi kuin koskaan, mikä on hyvä asia opiskelijoiden kannalta, mutta ikävämpi Ellin kannalta.

– Koska vaihto-oppilaita ei ole tänä syksynä tulossa, tulee moni soluasunto jäämään tyhjilleen. Siinä mielessä on hieman erikoinen syksy alkamassa, Minna Lievonen toteaa.

Vielä joitakin vuosia sitten ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjottiin Elliltä yksinomaan soluasuntoja, ja hakijoita jouduttiin asettamaan järjestykseen etäisyyksien mukaan. Tarjonnan parannuttua ei hakijoita ole enää tarpeen laittaa muuhun kuin hakujärjestykseen, ja Lievosen mukaan suurin osa kotimaisista opiskelijoista tahtoo yksiön.

– Sen vuoksi pystymme tarjoamaan soluasunnon käytännössä heti, jos joku sellaista hakee, Lievonen kertoo.

Ellin historia Joensuussa ulottuu jo noin neljänkymmenen vuoden taa; ensimmäinen Ellin kohde nousi 1972–73 osoitteeseen Länsikatu 18, ja kohde on yhä käytössä. Käytössä ovat niin ikään ensimmäisten kohteiden joukkoon kuuluvat, monien muistamat suuret solut, kuten Latolankatu 9 ja Karjamäentie 4.

Vanhoja kohteita peruskorjataan johdonmukaisesti, mutta joskus kohteet tulevat luonnollisen elinkaarensa päähän. Vanhojen kohteiden soluja on muutettu peruskorjauksien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan yksiöiksi, eikä Elli rakenna enää soluja uudiskohteisiinsa.

– Se täytyy aina miettiä korjauksen yhteydessä, mikä on järkevää – olemme me välillä purkaneetkin kohteita, jos se on katsottu parhaaksi ratkaisuksi. Seuraavaksi peruskorjaukseen menee Niskakatu 16, Lievonen kertoo.

Aiemmin noin puolet Ellin asunnoista oli soluasuntoja, mutta nyt niitä on enää noin 30 prosenttia asuntokannasta. Suurin osa Ellin kohteista on nykyisin yksiöitä ja loput perheasuntoja. Lievosen mukaan perheasuntojen tarve on vähentynyt vuosien mittaan, minkä hän arvelee johtuvan muun muassa paremmista etäopiskelumahdollisuuksista.

– Keskustan perheasunnot ovat kuitenkin yhä kysyttyjä, eli sinne on jonkin verran jonoa.

Joensuun Ellin kuuluisin kohde on arvatenkin Penttilänrannan Lighthouse, joka on Minna Lievosen mukaan ollut opiskelijoiden keskuudessa suuressa suosiossa. Vuonna 2019 valmistuneen—-kerroksisen maamerkin kaikki 117 asuntoa ovat olleet koko ajan täynnä.

– Samoin uuden Opiskelijankatu 7:n kaikki 214 asuntoa ovat olleet alusta saakka täynnä, vaikka toki vaihtuvuutta on ollut jo jonkin verran, kun ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, Lievonen kertoo.

Ellin rakennuttamat talot määrittävätkin paikoin Joensuun kaupunkikuvaa merkittävästi. Minna Lievonen arvioi asenteen opiskelijataloja kohtaan muuttuneen parempaan suuntaan vuosien saatossa, mihin vaikuttavat hänen mukaansa entistä laadukkaampi rakentaminen ja kohteiden harkittu ulkoasu.

– Nykyisin ei ole enää mikään painajainen, jos naapurissa on opiskelija-asuntokohde – ja veikkaan, että moni ei tiedäkään, että vieressä saattaa olla talo täynnä opiskelijoita. Opiskelijat ovat pääosin tosi fiksua porukkaa, Lievonen kehuu.

Hän pohtii asennemuutoksen liittyvän myös siihen, että soluasuminen on vähentynyt alati, mikä on osaltaan rauhoittanut tiettyjen kohteiden elämää.

– Yhä useampi opiskelija asuu nykyisin yksiössä, mitä arvostetaan enemmän; se ei ole enää välttämättä pelkkä kämppä vaan oma koti, josta halutaan pitää tiukasti kiinni, ettei sieltä joudu pois, Lievonen summaa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä