Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Raatekankaalle tuli pohjoisin trooppinen perhospuutarha

Vihercityn yhteyteen avattu Perhospuutarha keräsi paljon kävijöitä ensimmäisenä toimintavuonnaan. Vihercityn yhteyteen avattu Perhospuutarha keräsi paljon kävijöitä ensimmäisenä toimintavuonnaan.
Tammikuussa 1991 Karjalan Heilissä uutisoitiin Joensuun saavan uuden matkakohteen: maailman pohjoisin trooppinen perhospuutarha olisi tulossa puutarhaliike Vihercityn yhteyteen Raatekankaalle kevään aikana.

Hanke toteutui nopealla aikataululla, ja maaliskuussa 1991 valmis perhospuutarha avasi jo ovensa yleisölle.

Perhospuutarhahankkeen taustalla oli yrittäjä Kari Heimonen, joka asetti yhdessä Perhospuutarhan toisen yrittäjän Ilkka Paateron kanssa tavoitteeksi 80 000 kävijää kohteen ensimmäisenä toimintavuonna.

Perhospuutarhaan tuotiin kotiloina trooppisia perhoslajikkeita ympäri maailmaa, kuten Malesiasta, Taiwanista ja Etelä-Koreasta. Lajikkeita perhospuutarhassa oli aluksi muutamia kymmeniä ja perhosia noin 300.

Puutarha rakennettiin perhosten ehdoilla siten, että perhosentoukat saivat ravintonsa puutarhan kasvistosta. Trooppisia kasveja puutarha kätki sisälleen noin 500 lajiketta – osa kasveista oli jopa niin harvinaisia, ettei niiden nimiä tiedetty.

”Kerrankin toivomuslähde toteuttaa toiveen. Kun istahdat sen viereen, heität kolikon, ummistat silmäsi ja toivot olevasi jossain kaukana, eksoottisessa tropiikissa, toiveesi toteutuu”, kirjoitti Karjalan Heilin toimittaja Tiina Tolvanen perhospuutarhan avauksesta kertovassa jutussa.

Jotakin uutta ja ihmeellistä trooppinen perhospuutarha Joensuussa selvästi tuohon aikaan olikin – niin haltioituneita ovat Tolvasen avajaisjutussa olleet erityisesti lapset, jotka hämmästelevät värikkäitä perhosia ja trooppista kasvillisuutta.

Perhospuutarhan kustannukset olivat tuolloin Heilin mukaan kaksi ja puoli miljoonaa markkaa. Idea perhospuutarhasta oli itänyt Kari Heimosen päässä jo useita vuosia.

– Esimerkiksi Tukholmassa puolen vuoden kävijämäärä oli 300 000. Perhosharrastus on samanlaista kansainvälistä touhua kuin lintuharrastus tai postimerkkeilykin. Se kiinnostaa ihmisiä, Heinonen kertoi tammikuisessa Heilin jutussa samana vuonna.

Huhtikuussa 1992 tehdyn Helsingin Sanomien jutun mukaan Perhospuutarha oli ylittänyt kävijätavoitteensa ensimmäisenä toimintavuonnaan yli 100 000:n kävijämäärällä. Keväällä 1992 Perhospuutarhaa laajennettiin subtrooppisia kasveja sisältävällä osalla, joka nimettiin Lohikäärmepuutarhaksi. Jo saman vuoden kesällä Perhospuutarha kuitenkin ajautui rahoitusvaikeuksiin ja kohtasi syksyllä konkurssin.

Sittemmin maailman pohjoisimman trooppisen perhospuutarhan tittelin sai Botania, joka pitää titteliä yhä hallussaan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä