Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Helmiä riittää, kun ne hoksaa

Luonto ja liikuntamahdollisuudet ovat lähellä niin Hammaslahden taajamassa kuin muuallakin Pyhäselän alueella. Kuva: Aimo Salonen Luonto ja liikuntamahdollisuudet ovat lähellä niin Hammaslahden taajamassa kuin muuallakin Pyhäselän alueella. Kuva: Aimo Salonen
Hannu Holopainen, tiivistäpä yhteen napakkaan lauseen, miksi Hammaslahteen pitäisi tulla asumaan tai yrittämään?

Leader-hankkeen vetäjä aloittaa tutun oloisella luettelolla: hyvät peruspalvelut, rauhallinen asuinympäristö, halvat tontit.

Sitten tulee se tiivistys:

– Mehän ollaan Joensuun eteläisin kaupunginosa lähellä kaupunkia – vain 20 minuutin päässä torilta!

Mutta miten sinne torille pääsee Hammaskaareksi nimetyn sillan luota? Ja mitä kaikkea sillan tienoilta, Hammaslahden keskustasta siis, löytyy?

Sitä selvitetään nyt vuoden 2021 loppuun kestävällä kehittämishankkeella, joka on saanut nimekseen Hammaslahti – kaikki yhdessä.

Tällä hetkellähän Hammaslahden maine ei ole kovin vetovoimainen. Sen myöntää Reijo Väisänenkin, hankkeeseen kuuluvan videon tekijä.

– Kaupungin pitäisi satsata maisema- ja ympäristösuunnitteluun, Väisänen pohtii.

Hankevetäjä Holopainen sanoo, että Joensuun kaupungin kanssa on tarkoitus jossain vaiheessa neuvotella siitä, miten kaupunki voisi ottaa paremmin huomioon Hammaslahden. Jo nyt kaupungilla on menossa maaseutualueiden markkinointikampanja, joka pyörii samaan aikaan hammaslahtelaisten oman hankkeen kanssa.

– Käypä lukemassa se hankekuvaus. Se on mielenkiintoinen. Holopainen sanoo.

Tiivistelmässä muun muassa todetaan, että hanke uudistaa kylätoimintaa tuomalla digitaaliset yhteydenpito- ja viestintäjärjestelmät osaksi kylän arkea. Jo nyt on saatu aikaan ensimmäinen digilehti, Pyhäselkäläinen.

Digitalisaatio on esillä myös Virpi Pakarisen väitöstutkimuksessa, jolle Pakarinen on antanut työnimen Parvessa Pienikin Pärjää. Hammaslahden seudun kyläyhdistys tekeekin yhteistyötä Pakarisen kanssa omassa Leader-hankkeessaan.

– Hammaslahden alueen yhteisvoimin tapahtuva kehittäminen voi parhaimmillaan toimia suunnannäyttäjänä myös muille samojen ja samantyyppisten haasteiden edessä painiville pienille yhteisöille, kylille ja kunnille, toteaa Pakarinen, jonka oma väitöstutkimus ulottuu Hammaslahden lisäksi Kiteen kaupunginosaksi muuttuneeseen Kesälahteen ja Mikkeliin yhdistyneeseen Suomenniemeen.

– Tutkin, millainen maaseutuverkostojen muutos on nyt menossa, Pakarinen kertoo.

– Kaikilla noilla alueilla on käynnissä tapaustutkimuskuvio. Alueilla on erityyppinen koostumus, ja selvitän alueiden ihmisten omia ajatuksia ja kehittämisideoita. Haen, millainen tausta kehittämisellä on ja mitä siellä tapahtuu.

Hammaslahtelaisille on suunnattu nettiin kaksi kyselyä, jotka molemmat ovat vastattavissa heinäkuun loppuun saakka. Alkukyselyssä hammaslahtelaisilta kysytään, mitkä ovat paikan omia helmiä, oikeasti hyviä asioita, ja toisaalta mitkä asiat kaipaavat kohennusta.

– Se on semmoista haarukointia, jonka pohjalta toiseen kysymysosioon on laitettu väittämiä, joista ihmiset voivat olla joko eri tai samaa mieltä. Asetelma on selkeästi tavoitteellinen. Hammaslahtelaiset itse halusivat muutosta.

Pakarinen oli aikaisemmin Pro Agrian yritysneuvojana, jolloin hän tapasi Hammaslahden yrittäjiä. Sitä kautta taajama pääsi mukaan hänen väitöstutkimukseensa.

– Yrittäjät miettivät silloin omaa profilointiaan ja halusivat, että entinen Pyhäselkä saataisiin jollakin tapaa profiloitua itsenäiseksi toiminta-alueeksi, Pakarinen sanoo.

Hammaslahtelaiset anoivat ja saivat Leader-rahoitusta, jonka turvin lähdettiin tekemään muutosta laajan verkoston toimin. Tähän kaikkeen Pakarisen verkostotutkimus sopii hyvin.

Alkukyselyssä siis ihmiset itse saivat kertoa niin paikallisista helmistä kuin puutteistakin, joiden pohjalta he saavat kakkososassa ilmaista asteikolla 1–5 eri asteisen samaa tai eri mieltä olemisensa erilaisiin väittämiin.

Muun muassa pankkipalvelujen puuttumista on näköjään nostettu esiin.

Mutta mitä alueella sitten on? Luontoa ja retkeilymahdollisuuksia ainakin ja paljon muutakin.

– Mahdollisuuksia on vaikka mihin, toteaa videontekijä Reijo Väisänen.

Väisänen arvelee, että video valmistuu joskus syksyllä.

Kyse ei ole pelkästään Hammaslahdesta, vaan kuvauksia on tehty muuallakin Pyhäselän alueella, muun muassa Honkavaaran praasniekassa. Luvassa on esittelyä peruspalveluista kuten päiväkodista ja kirjastosta, yritystoiminnasta, hevostilasta, luontopolusta.

– Ohvanan kulttuuritalollekin mennään. Minä jo soitin Samulille (Moilanen), Väisänen kertoo.

Mustikkamättäältä juuri tulleen miehen kanssa puhe kääntyy Pyhäselän luonnon tarjontaan.

– Mustikkaa tulee hyvin, menetpä minne vain, joskaan ihan röytämällä ei ole tullut. Nyt saatiin puoli sangollista.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä