Julkaistu 
Hanna-Mari Lappalainen

”Toivomme, että tahot pohtisivat rooliaan”

Koulu kuuluu niihin verkostoihin, jotka toimivat usein lastensuojeluilmoitusten tekijätahona. Marko Puumalainen Koulu kuuluu niihin verkostoihin, jotka toimivat usein lastensuojeluilmoitusten tekijätahona.

Lastensuojeluilmoitusten määrä laski poikkeusaikana tavallisesta selkeästi myös Joensuussa. Siun sotessa pohditaan nyt, mitä poikkeusajasta seuraa ja mitä tuen takaamiseksi jatkossa voidaan tehdä.

Lastensuojelun Keskusliitto ilmaisi huolensa lastensuojeluilmoitusten laskeneesta määrästä jo huhtikuussa, sillä perheissä uumoillaan sosiaalisen eristäytymisen myötä olevan aiempaa enemmän tarvetta ulkopuoliselle avulle, mutta sen sijaan yhteydet tukea tarvitseviin perheisiin ovat saattaneet heiketä.
Selkeää laskua ilmoitusten määrässä on havaittu muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Vantaalla, Oulussa ja Siun soten alueella.
– Verrattaessa valmiuslain ajanjaksoa Joensuussa tulleiden lastensuojeluilmoitusten osalta viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on ilmoitusten määrä laskenut 113:lla. Viime vuonna ilmoituksia tuli tuona aikana 452 ja tänä vuonna 339, kertoo Siun soten keskisen alueen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Reetta Frilander.
Keskiseen alueeseen kuuluu Joensuun lisäksi Kontiolahti, jossa ilmoitusten määrä on poikkeusaikana niin ikään laskenut – viime vuonna ilmoituksia tuli samaan aikaan 73, tänä vuonna 58.
– Kyllä se näkyy, että ilmoituksia on tullut huomattavasti vähemmän tänä vuonna, Frilander toteaa.

Velvollisuus on laajentunut
Ilmoitusten määrän lasku johtuu Reetta Frilanderin mukaan mitä luultavimmin siitä, että lapset, nuoret ja aikuiset eivät ole olleet poikkeusaikana normaaleissa toimintaympäristöissään, joissa ilmoitukset tavallisesti saavat alkunsa.
– Ilmoittajatahot ovat usein lasten ja perheiden verkostoja – viranomaisverkostoja ja läheisverkostoja. Esimerkiksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja psykiatrian puolen palveluissa kohtaamisia on hoidettu paljon puhelimitse, mikä on kuitenkin vähän eri asia kuin kasvokkain tapaaminen, Frilander kertoo.
– Puhelimessa huoli ei välttämättä nouse samanlaiseksi.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja Frilanderin mukaan ilmoitusten määrä on kasvanut myös Siun soten alueella joka vuosi. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että ilmoitusvelvollisuus on laajentunut useammille tahoille, ja ihmiset ovat Frilanderin mukaan aiempaa valveutuneempia.
– Ilmoitusvelvollisuus on myös omaksuttu hyvin. Nykyisin se, joka huolta herättävän tilanteen havaitsee, tekee myös ilmoituksen. Esimerkiksi koulussa opettaja voi suoraan tehdä ilmoituksen sen sijaan, että rehtorin täytyisi tehdä se. Silloin tieto saadaan sellaisena kuin se on havaittu.
Frilander painottaa myös sitä, että ilmoittajatahon ei tarvitse pohtia, onko huoli lapsesta tai nuoresta riittävän suuri, sillä asian selvittäminen on lastensuojeluviranomaisten tehtävä.

Aika näyttää seuraukset
Siun soten lastensuojelussa pohditaan tällä hetkellä, mihin poikkeustila on lopulta johtanut, sillä vielä asiaa on liian varhaista sanoa.
– Valmiuslain ottamisesta pois käytöstä on vielä niin vähän aikaa, että kesä ei sitä näytä. Koulujen taas alkaessa ja lasten ja nuorten palatessa aiempiin toimintaympäristöihin syksy varmasti näyttää, mitä tästä kaikesta seuraa, Reetta Frilander pohtii.
Frilanderin mukaan se on kuitenkin jo havaittu, että jo asiakkaina olevien perheiden vanhemmat ovat olleet poikkeusaikana väsyneitä ja erityisen tuen tarpeessa olevilla lapsilla ja nuorilla on ollut haasteita koulunkäynnin suorittamisessa etänä.
– Olemme kyllä nähneet, että korona tuottaa tosi paljon haasteita perheissä, mutta nämä perheet ovat kuitenkin olleet työskentelymme kohteena koko tämän ajan.
Siun sote on käynyt keskustelua eri tahojen kanssa siitä, mitä poikkeusajasta on opittu ja kuinka omaa toimintaa voi lähteä muokkaamaan sen perusteella.
– Toivomme, että eri tahot pohtisivat omaa rooliaan etäopetuksessa olevien ja erityisen tuen tarpeessa olevien tueksi siltä varalta, että etäopetus vielä syksyllä tai myöhemmin jatkuisi, Frilander toteaa.
– Joensuun osalta tiedän sen, että hyvinvointipalveluissa tuen tarpeessa olevien kartoittaminen lähtisi ainakin paljon nopeammin liikkeelle, mikäli etäopetusta jouduttaisiin jatkamaan.

Resurssit turvattiin tarkoin

Yhteydenpito lastensuojelun jo olemassa oleviin asiakkaisiin on sujunut Reetta Frilanderin mukaan pitkälti entiseen malliin.
– Olemme pyrkineet pitämään yhteydenpitoa yllä samalla tavalla ja toimimaan jokaisessa asiakkuudessa olevan lapsen osalta siten kuin on mahdollista – joissakin tapauksissa etäkontakti ei ole ollut ollenkaan mahdollinen, ja niissä missä se on ollut mahdollista ja riittävää, sitä on käytetty, Frilander kertoo.
Siun soten keskisen alueen lastensuojelun resurssit turvattiin poikkeusaikana siten, että kymmenen viikon ajan puolet työntekijöistä työskenteli vuorotellen etänä ja puolet toimistolla, eivätkä työntekijät kohdanneet toisiaan vapaa-ajallakaan.
– Halusimme turvata miehityksen sillä tavalla, koska meillä on myös velvoite pystyä toimimaan.
Niihin asiakkuuksiin, joissa lapsi tai nuori on sijoitettu eri puolelle Suomea, pyrittiin Frilanderin mukaan pitämään yhteyttä puhelimitse ja videoyhteydellä.
– Emme lähteneet matkustamaan sijaishuoltoyksiköihin kuin vain erittäin tarkoin harkituissa tilanteissa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä