Julkaistu    |  Päivitetty 
Pia Paananen

Talkoopäivä Lintulan luostarissa on kuin pieni loma

Sinikka Kettu (vas.), Helka Puumalainen ja Tamara Kokko viimeistelevät talkoopäivänä kerätyt nokkoset Lintulan kasvikuivurissa kuivattaviksi. Kuvat: Pia Paananen Sinikka Kettu (vas.), Helka Puumalainen ja Tamara Kokko viimeistelevät talkoopäivänä kerätyt nokkoset Lintulan kasvikuivurissa kuivattaviksi. Kuvat: Pia Paananen

Helka Puumalainen leikkaa paksut hanskat käsissä nokkosia aamupäivällä Lintulan luostarin kupeessa olevassa metsikössä.

Kaverina on Tamara Kokko, ja joensuulaisen talkooseurueen kolmas jäsen, Leena Jääskeläinen, on saanut muuta tekemistä. Heili saa liittyä seuraan.

– Minun ei tänä kesänä koronan takia pitänyt tulla ollenkaan talkoisiin. Kun kuulin, että päivätalkoolaisille olisi tarvetta, niin olihan tänne lähdettävä. Sisarusto ei ennätä tehdä kaikkea itse ja tänä vuonna talkootoimintakin on erilaista, kertoo kaksitoista vuotta Lintulassa talkoissa käynyt Puumalainen.

Talkootilanteen tekee erilaiseksi koronapandemia.

Se muutti yöpymisjärjestelyjä, ja talkoolaisia yöpyy luostarissa vähemmän kuin normaalisti.

– Se tarkoittaa, että päiväksi tänne tulevia muutaman hengen talkooporukoita tarvitaan. Onneksi Ksenia-kerhon puuhanainen Jaana Palve-Karppanen on ollut yhteyshenkilönä, ja hänen kauttaan meillekin tuli tästä tieto, Puumalainen ja Kokko kertovat.

 

Maitokärryt täyttyvät nokkosista, työntelemme kärryt kasvikuivaamolle ja alamme riipiä lehtiä irti varsista. Varsista tulee nokkosvettä kirvojen torjuntaan, lehdet kuivataan. Puumalainen ja Kokko riipivät ja kertovat, että yksi parhaista talkoolaisasioista on se, että Lintulassa työpariksi voi sattua kuka vaan.

– Luostaritalkoolaisten taustat ovat hyvin erilaisia, tulijat ovat eri ikäisiä, eri puolilta Suomea, eri uskontokunnista ja eri ammateista. Yhteisen työn ääressä olemme käyneet syvällisiä ja hienoja keskusteluja, Puumalainen kertoo.

– Aikaisempina vuosina kävijät olivat myös eri maista, Venäjältä täällä käytiin paljon, kertoo itse Komin tasavallassa syntynyt Tamara Kokko.

 

Talkoopäivän keskeyttää ruokahetki ja erilaisissa tehtävissä uurastaneet kohtaavat yhteisessä pöydässä. Luostarin tekstiiliaarteiden parissa päivän työskentelevä Leena Jääskeläinenkin liittyy seuraamme. Jokainen saa talkootyönsä osaamisensa mukaan, ja taiteen ja käsityöperinteen tutkija tekee talkoopäivänsä inventoiden luostarin pyhiä tekstiilejä.

– Täällä on aina niin ihana ruoka ja kaikki on kauniisti laitettu. Ja päiväkahvihetki on niin kaunis, ulkona, kukkien keskellä. Ja aina on niin ihana, tottunut Lintula-kävijä Jääskeläinen ihastelee.

Luostarin keittäjä on valmistanut tällä kertaa perunoita, salaattia, hapankaalia, linssimuhennosta, porkkanamuhennosta ja makaronia ja soijarouhetta. Jälkiruokana on tattaria ja karviaiskiisseliä.

– Ihan sama mitä täällä on, kaikki ruoka on täällä maittavaa, naiset hymyilevät.

 

Ruokailun jälkeen puutarha, yrttitarha, kasvimaa ja kukkaistutukset odottavat kitkijöitään ja villiyrtit poimijoitaan.

– Olemme keränneet ainakin nokkosta, vuohenputkea, puna-apilaa, pihasauniota, ruusun terälehtiä ja poimulehteä. Ne kuivataan ja niistä tehdään täällä viherjauheita, teesekoituksia tai maustesuolaa. Se puna-apiloiden kerääminen yhtenä vuonna oli hauskaa, Kokko kertoo.

– Olen vienyt useina vuosina Luostarin yrttisuolaa lahjaksi ihmisille eri tilanteisiin. Samalla olen kertonut, että olen ollut itse sitä tekemässä, Puumalainen sanoo.

Talkootyö luostarissa saa ihmiset uteliaiksi. Kokko ja Puumalainen ovat tottuneita kertomaan, että töitä kyllä riittää ja ne ovat monipuolisia.

– Ja talkoisiin voi tulla, oli tulijan uskontokunta mikä tahansa, evankelisluterilaisessa kirkossahan minäkin olen päivätyöni tehnyt, Puumalainen kertoo.

– Työn keskelläkin on loman ja vaihtelun tuntu. Luostariympäristö irrottaa arjesta, talkoopäivä on kuin pieni loma, Kokko arvioi.

 

Päiväkahvin jälkeen ennättää yrttikuivaamoa hoitava Nunna Nektaria tapaamaan talkoolaisia. Hänellä on muutama neuvo päivätalkoista kiinnostuneille, ehkä ensimmäistä kertaa Lintulaan talkoisiin tuleville:

– Aloitamme työt yhdeksän maissa ja lopetamme iltapäivällä kolmen tai neljän maissa. Olisi hyvä, että varsinkin tänä kesänä tulijalla olisi omat käsineet ja kumikengät. Keruukorit, sakset, puutarhassa tarvittavat välineet ja elintarvikkeiden käsittelyyn sopivat käsineet meillä on paikan päällä.

Nunna Nektaria tähdentää, että päivätalkoolaiseksi tulosta pitää sopia luostarin väen kanssa etukäteen sähköpostitse jo ruokajärjestelyjenkin takia ja jotta talkoolaismäärä pysyy tasaisena.

Yhteystiedot löytyvät Lintulan kotisivuilta.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä