Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Vaatetus ja syyni pitävät punkin parhaiten loitolla

Punkit lymyävät mielellään esimerkiksi metsissä ja heinikoissa – kaikkialla, missä on tarpeeksi kosteaa ja sopivaa kasvillisuutta. Jarno Artika Punkit lymyävät mielellään esimerkiksi metsissä ja heinikoissa – kaikkialla, missä on tarpeeksi kosteaa ja sopivaa kasvillisuutta.

Borrelioosista on tullut varsin tavallinen punkin välittämä infektio, jota hoidetaan Siun soten terveysasemilla kesäisin viikoittain. Puutiaisaivotulehdus on puolestaan Pohjois-Karjalassa erittäin harvinainen.

Puutiaiset eli punkit heräävät tavallisesti keväällä päivän keskilämpötilan noustessa viiteen asteeseen, ja leudon talven vuoksi punkkeja havaittiin tänä vuonna eri puolilla Suomea jo poikkeuksellisen aikaisin alkuvuonna.
Punkkien ja niiden kantamien tautien määrä on lisääntynyt Suomessa, mihin syyksi on arveltu muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuvia lyhyempiä ja leudompia talvia.
Siun soten yleislääketieteen erikoislääkäri ja Joensuun tartuntataudeista vastaava lääkäri Marjo Papinniemi arvioi, että Joensuussa on tänä kesänä tullut aiempaa vähemmän yhteydenottoja ja asiakaskäyntejä punkkien puremien vuoksi. Punkkien ensimmäinen huippukausi ajoittuu yleensä touko–kesäkuulle, jonka jälkeen niiden määrä pomppaa jälleen syksymmällä.
Punkit voivat levittää sekä borrelioosia eli Lymen tautia että puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä, joista TBE on Papinniemen mukaan erittäin harvinainen Pohjois-Karjalassa.
– Vuonna 1995 perustettu tartuntatautirekisteri ilmoittaa Siun soten alueella todetun yhteensä vain yhdeksän tartuntaa vuosien 1995–2020 välillä, Papinniemi kertoo.
Borrelioosista on puolestaan tullut Pohjois-Karjalassakin huomattavasti yleisempi infektio.
– Sitä hoidetaan kesäisin terveysasemilla viikoittain, Papinniemi toteaa.

Ihottumaa vai ärsytystä?
Molemmat punkkien eniten levittämät taudit vaativat lääkärikäyntiä.
Borrelioosi on bakteerin aiheuttama, joten sitä voidaan hoitaa antibiootein, mutta puutiaisaivotulehdus on virustauti, minkä vuoksi siihen ei ole tarjolla lääkehoitoa.
– Lymen borrelioosin ensivaiheen ilmentymä on erythema migrans eli EM-ihottuma. Jos pureman kohdalla on läpimitaltaan yli viisi senttiä oleva punoittava ihottuma vielä yli viikon kuluttua puremasta, on sitä pidettävä EM:na, Papinniemi kertoo
Papinniemen mukaan muutosta ei kuitenkaan pidä sekoittaa pienialaiseen, kudosärsytyksestä johtuvaan punoitukseen pureman ympärillä. Tällainen punoitus häviää muutamassa päivässä.
– Ensivaiheen ihoreaktiona voi kehittyä myös lymfosytooma eli pehmeä, aristamaton, sinertävä tai punertava turvotus. Näiden iho-oireiden ilmaantuessa terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio on aiheellinen.

Rokotuksia maltillisesti
Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen: noin viikon kuluttua puremasta potilaalla voi olla kuumeilua, pahaa oloa ja sairauden tunnetta muutaman päivän ajan, mihin valtaosa infektioista päättyy. Noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen 20–30 prosentilla sairastuneista ilmenee varsinaisen aivotulehduksen oireita, joita ovat muun muassa kuume, päänsärky ja neurologiset oireet, kuten kouristukset tai halvausoireet.
Varsinainen aivokuume vaatii sairaalahoitoa. Kuolleisuus TBE:hen on alle prosentin luokkaa, mutta suurelle osalle aivokuumeeseen sairastuneista jää pitkäkestoisia keskushermosto-oireita.
Koska TBE on virustauti, sitä vastaan voi suojautua rokotteella, joka ehkäisee noin yhdeksän kymmenestä puutiaisaivotulehdustapauksesta. Borrelioosilta rokote ei suojaa.
– Rokotteella voidaan akuutin taudin lisäksi ehkäistä myös pitkäaikaisia TBE:hen liittyviä hermostollisia ongelmia, kuten muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöitä, Papinniemi kertoo.
Papinniemen mukaan TBE-rokotteita on otettu Joensuussa vuosien mittaan melko tasaisesti ja maltillisissa määrin, tänä vuonna toistaiseksi aiempia vuosia vähemmän.
– Rokotteita ottavat pääasiassa riskialueille matkustavat henkilöt sekä jonkin verran alueellamme luonnossa paljon liikkuvat henkilöt.

Muista syynätä päivittäin
Punkit viihtyvät kaikkialla, missä on tarpeeksi kosteaa ja sopivaa kasvillisuutta, joten paras tapa suojautua niiltä on oikeanlaisen vaatetuksen käyttäminen ja säännöllinen punkkisyynin tekeminen. Myös oman pihapiirin nurmikko kannattaa pitää riittävän lyhyenä.
– Hyvä keino suojautua on pukeutua pitkähihaisiin vaatteisiin ja vetää pitkävartiset sukat housunlahkeiden yli luonnossa liikkuessa. Myös vaatteisiin suihkutettavia hyönteiskarkotteita voi kokeilla, Papinniemi kertoo.
Kesäaikaan punkkisyyni kannattaa tehdä päivittäin.
– Usein punkit etsivät jonkin aikaa sopivaa kiinnittymispaikkaa, joten suihkussa käyminen pian luonnossa liikkumisen jälkeen voi poistaa iholta ja hiuksista vielä kiinnittymättömät punkit.

 


Info: Puutiaisaivokuume (TBE) ja borrelioosi

- Punkit eli puutiaiset levittävät sekä puutiaisaivotulehdusta (TBE) että borrelioosia eli Lymen tautia. Elinkiertonsa vuoksi puutiainen siirtää helposti eteenpäin myös monia muita mikrobeja, mutta Suomessa ihmisille merkitystä on lähinnä kahdella edellä mainitulla.
- Borrelioosi on bakteerin aiheuttama ja sitä voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta tautia vastaan ei voi suojautua rokottamalla.
- TBE on viruksen aiheuttama tauti, joka on pahimmillaan hyvin vakava, mutta sitä vastaan voi suojautua rokottautumalla. Taudin hoitoon ei ole olemassa lääkettä.
- Borrelioosissa tartunnanaiheuttajan siirtyminen puutiaisesta ihmiseen kestää yleensä 1–2 vuorokautta, kun taas TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa.
- Borrelioosi on huomattavasti TBE:tä yleisempi: viime vuosina Suomessa on raportoitu vuosittain noin 2 000 borrelioositapausta, vuonna 2019 raportoitiin tarkalleen 2 228 tapausta. TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus todettiin viime vuonna 69 potilaalla. Tapausten määrät ovat olleet viime vuosina kasvussa.
- Tuoreen tutkimuksen mukaan noin kuudesosa punkeista kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria, ja TBE-virusta kantaa noin 1,6 prosenttia punkeista.
- Borrelioositapauksia on raportoitu koko maasta, mutta alueiden välillä on suurta vaihtelua. Korkein ilmaantuvuus on raportoitu Ahvenanmaalla.
- Myös puutiaisaivokuumetta on esiintynyt verrattain runsaasti Ahvenanmaalla. THL seuraa tehostetusti TBE:n esiintyvyyttä, ja viime vuonna tartuntoja raportoitiin eniten lisäksi Kotkan saaristossa, Lohjanjärven lounaisosissa, Kemi-Simo-kuntarajan rannikkoalueella ja Lappeenrannan Sammonlahdessa.

Lähteet: thl.fi, terveyskirjasto.fi ja rokotesuoja.fi

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä