Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Unelmasta painajaiseen ja takaisin

Helena Puhakka-Tarvainen (vas.) ja Maria Saastamoinen rakensivat jokaiseen hotellihuoneeseen omanlaisen tarinan ja tunnelman. Kuvat: Hanna Käyhkö Helena Puhakka-Tarvainen (vas.) ja Maria Saastamoinen rakensivat jokaiseen hotellihuoneeseen omanlaisen tarinan ja tunnelman. Kuvat: Hanna Käyhkö
Lietsu-hotellissa kaikki on mietietty pilkulleen. Sisustus, tunnelma, tyyli, arvomaailma ja aamiaiset, kaikki lomittuvat karjalaisen mielenmaiseman ympärille.

– Olin majoittanut perheemme omakotitalossa Mutalassa Airbnb:n kautta matkailijoita vuodesta 2016 lähtien, kertoo Lietsun piäemäntä Maria Saastamoinen hotellin alkujuurista.

Monet reissut työ- ja lomamatkoillaan tehnyt Saastamoinen tiesi tarkkaan, mitä halusi unelmiensa hotellilta.

– Se kodinomaisuus ja kulttuurien kohtaaminen oli tärkein tavoite. Halusimme, että ihmiset voisivat tulla Lietsuun kuin kotiinsa ja samalla viihtymään ja rentoutumaan kuin hotelliin.

– Moni meillä kotona majoittunut turisti sanoi arvostavansa sitä, että saa aistia paikallista elämää ja kulttuuria. Silloin saa koko matkakohteesta enemmän irti. Halusimme, että hotellimme on ikkuna joensuulaiseen elämään ja karjalaiseen kulttuuriin, Maria Saastamoinen sanoo.

Haave hotellista alkoi saada tuulta siipiensä alle, kun Saastamoiselle ehdotettiin vuokrattavaksi tiloja Postitalosta.

Vielä tuolloin Karelia-ammattikorkeakoulussa työskennellyt Maria Saastamoinen ehdotti työkaverilleen Helena Puhakka-Tarvaiselle vähän vitsinä, että pitäisikö perustaa yhdessä hotelli.

– Kun Helena innostui, lähtivät asiat nopeasti rullaamaan.

Ihan uuden ja yksityisen majoitusliikkeen perustaminen on nykypäivänä verrattain harvinaista. Naiset painoivat pitkää päivää suunnitelmien, rahoituksen ja yrityksen käytännönasioiden kanssa.

– Lopulta päästiin siihen vaiheeseen, että unelma muuttui todeksi: hotellin remontti saattoi alkaa.

Hotellin respa remontoitiin viidenteen kerrokseen. Samassa kerroksessa on myös sauna sekä– huoneistoa. Loput hotellihuoneista ovat kerrosta alempana. Yhteensä huoneita on 31.

Aamiainen tarjoillaan hotellin vastaanottoaulan salissa. Huonetta halkoo pitkä, puinen pirtinpöytä.

– Hotellin ilme ja ulkoasu on tuupovaaralaisen tila- ja sisustussuunnittelija Marja Nevalaisen käsialaa, Lietsun piänainen Helena Puhakka-Tarvainen kertoo.

Jokainen huoneisto on omanlaisensa, yksilöllinen jo karjalankielistä nimeään myöten. Huoneissa on keittiön lisäksi esimerkiksi pyykinkone.

– Varsinkin pidempään kuin pari yötä majoittuville matkustajille ruuanlaitto- ja pyykinpesumahdollisuus ovat tarpeen.

Siinä missä Lietsun aulatilassa on väriä, vanhaa karjalaista tyyliä ja rustiikkisia huonekaluja, ovat hotellihuoneet ilmeeltään seesteisiä ja uudenaikaisia.

– Halusimme huoneisiin sellaisen tunnelman, että niissä voi tosiaan rauhoittua, olla rennosti, Maria Saastamoinen sanoo.

Karjalaisuus ja paikallisuus näkyy hotellissa myös aamiaisella. Ruuat syödään ja juodaan Kermansaven-astioista. Ja vaikka nurkassa rupsuttaa kahvikone, kootaan aamiainen täkäläisistä herkuista.

– Perinneleivonnaisia, marjoja, puuroja, kaloja, juustoja, sesonginaikaisia näillä leveysasteilla kasvavia hedelmiä, hotellin emännät luettelevat.

Tosin tarvittaessa joustetaan: maaliskuisten ampumahiihdon maailmancupin aikaan Lietsu pullisteli urheilijoita, joiden aamiaiselle oli pöytään loihdittava esimerkiksi banaaneja ja rahkaa.

– Niin, ne kisat, Maria Saastamoinen huokaa.

Ampumahiihdon maailmancupista tuli Lietsu-hotellin historiankirjoihin käännekohta, jollaisesta yrittäjät eivät osanneet edes nähdä painajaisia etukäteen: koronaepidemia heitti kaiken nurin yhdessä yössä.

Kun vielä maaliskuun puoliväliä lähestyessä pullisteli hotellin varauskirja pitkälle syksyyn, oli isku sellainen, että yrittäjänaisia yhä puistattaa.

– Miten kaikki voikin loppua kuin seinään? Tuntui ihan uskomattomalta, että kaikki hyvä, mikä oli isolla työllä rakennettu, mureni yhdessä yössä. Puhelimet ja sähköpostit vain lauloivat, kun ihmiset peruivat varauksiaan.

– Mutta siitä sitä vain päätettiin nousta ja jatkaa, Maria Saastamoinen muistelee.

Hotellin kolme työntekijää lomautettiin, ja toimintaa jatkettiin Business Finlandin kehitystuen turvin.

– Hotelli on koko ajan ollut auki, mutta viikottaiset majoittujat voi laskea yhden käden sormin.

– Onneksi nyt alkaa näyttää jo orastavan paremmalta. Varauksia on tullut pikkuhiljaa lisää.

Yrittäjänaisista näkee, että tiukkaa tekee yhä. Kun vuosia kasvanut unelma on juuri päässyt jaloilleen, ja seuraavassa hetkessä kaikki muuttuu kaoottiseksi vapaapudotukseksi, epävarmuus tuntuu sisuksissa pitkään.

– Pakko vain uskoa, että tästä selvitään, piäemäntä ja piänainen sanovat toisiaan vilkaisten.

– Ja onhan tämä ollut uskomaton kokemus elämässä jo tähän asti. Ei tätä pois vaihtaisi.

Ilo pintaan, vaikka syän märkänis. Sitä paitsi: sähköpostista kuului juuri kilahdus. Joku varasi majoituksen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä