Julkaistu    |  Päivitetty 
Ville Tanskanen

Turvaa tarjolla koronasta huolimatta

Turvakodeissa on ollut tavallista hiljaisempaa viime kuukaudet. Suurin osa asiakkaista on 25 -44-vuotiaita naisia, jotka hakeutuvat turvakotiin pienten lasten kanssa. Kuva: Kimmo Kirves Turvakodeissa on ollut tavallista hiljaisempaa viime kuukaudet. Suurin osa asiakkaista on 25 -44-vuotiaita naisia, jotka hakeutuvat turvakotiin pienten lasten kanssa. Kuva: Kimmo Kirves
Korona-aikana Suomen turvakodeissa on ollut paljon tyhjää huhtikuun aikana. On uutisoitu poliisien kotihälytystehtävien määrän kasvusta, mutta silti turvakoteihin ei ole hakeuduttu niin paljoa kuin yleensä.

– Kyllä täälläkin tilaa olisi. Jotenkin ajattelisin, että tarvetta olisi enemmän kuin miten se näkyy meillä tällä hetkellä, kertoo Joensuun yksikön palveluesimies Tiina Nevalainen.

Nevalainen painottaa, että turvakodit järjestävät palveluitaan normaalisti ja ovat auki 24/7. Asiakkaita otetaan vastaan, vaikka heillä epäiltäisiin koronavirus-tartuntaa.

– Me olemme kiitollisessa asemassa, sillä meillä on erillinen tila, jonne saamme tällaiset asiakkaat eristettyä. Voimme etätyöskennellä heidän kanssaan puhelimen välityksellä, kunnes saadaan negatiivinen koronatestitulos.

Yhteistyö Suomen turvakotien välillä on aktiivista. Jos Joensuussa ei ole tilaa, asiakkaalle voidaan etsiä sopiva paikka toisesta turvakodista.

Turvakoti on kriisiasumispalvelu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ihmisille. Väkivallantekijä on näissä tapauksissa joku läheinen, esimerkiksi puoliso tai muu lähisukulainen. Asiakkaille tarjotaan turvallista asumista, kriisiapua ja ja apua elämän suunnitteluun turvakotijakson jälkeen.

– Turvakodissa ihminen pääsee irti väkivaltatilanteesta ja miettimään, haluaako hän palata entiseen elämäntilanteeseensa vai esimerkiksi muuttaa erilleen väkivallantekijästä.

Joensuun turvakotiyksikössä on seitsemän perhepaikkaa.

– Meille voi tulla hyvin matalalla kynnyksellä. Yhtä lyöntiäkään ei tarvitse olla tapahtunut vaan henkinen väkivalta riittää tulon syyksi, Nevalainen toteaa.

Turvakotiin voi hakeutua itse, mitään lähetettä ei tarvitse olla. Turvakodit on tarkoitettu kaikenikäisille ja se on ilmainen ympäri Suomen. Asiakas on tervetullut turvakotiin, meni hän sinne sitten suoraan tai soiton kautta.

– Toivomme nyt korona-aikana, että asiakas soittaa, jos se on vain mahdollista. Voimme sitten kartoittaa asiakkaan mahdollisia hengitystieoireita tai riskiryhmään kuulumista ja tehdä järjestelyjä sen mukaan.

Turvakoteihin hakeutuvat ikäryhmät pysyvät melko samoina vuodesta toiseen. Aikuisasiakkaat ovat pääsääntöisesti 25–44-vuotiaita naisia. Aikuisen mukana turvakotiin tulevat lapset ovat usein alle kouluikäisiä. Vanhempia lapsia tulee harvemmin, teini-ikäisiä ei oikeastaan ollenkaan. Turvakoteihin hakeutuu vuosittain vain yksittäisiä miehiä, tosin vuosi vuodelta enemmän. Miehiä tulee yksin tai lastensa kanssa. Turvakodeissa asutaan keskimäärin kolme viikkoa.

– Suositus on, että turvakodeissa asuttaisiin vähintään viikko, jotta ehdittäisiin kunnolla irtautumaan väkivallasta. Toki asiakas päättää lähdöstään itse.Viipymisen kesto on todella yksilöllistä. Jos asiakas haluaa erota ja tarvitsee turvatoimia, voidaan puhua kuukauden tai kahden mittaisesta vierailusta.

Jotkut käyvät turvakodeissa useita kertoja. Asiakas on yhtä tervetullut joka kerta.

– On parempi, että tulee monta kertaa turvakotiin kuin että tulee kumppanin surmaamaksi tai vammautuu pysyvästi.

Kaikille asiakkaille tehdään MARAK-riskinarviointi. Mikäli riskinarvioinnin perusteella asiakas voi joutua uudestaan vakavan lähisuhdeväkivallan uhriksi, voidaan asia viedä moniammatillisen työryhmän käsittelyyn.

Asiakas voi saada työryhmältä suosituksia siitä, miten hänen kannattaisi toimia.

– Esimerkiksi mietitään, onko asiakkaan turvallista asua maan tasalla vai korkeammalla kerrostalossa, jossa on alaovet aina lukittuina.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset auttavat asiakkaita näiden tärkeiden päätösten tekemisessä. Asiakkaita opastetaan esimerkiksi turvajärjestelmien ja puhelimeen saatavien hätäsovellusten käyttöönotossa.

– Ohjeistamme asiakkaita, mikäli heidän tarvitsee hakea lähestymiskieltoa. Voimme järjestää osoitteen salaamiset, nimen muuttamiset, mitkä nähdään missäkin tilanteessa tarpeelliseksi. Monet hakevat turvakieltoa tai osoitetietojen luovutuskieltoa, ettei väkivallantekijä saisi uusia yhteistietoja, Nevalainen luettelee.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä