Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Ulkokuntoilu on entistä suositumpaa

Mehtimäen ulkokuntosali on Joensuun ensimmäinen ulkosali, jonka laitteissa on siirreltävät painot. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Mehtimäen ulkokuntosali on Joensuun ensimmäinen ulkosali, jonka laitteissa on siirreltävät painot. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen
Ulkokuntoilualueet ovat olleet Joensuussa viime kuukausina entistäkin kovemmassa käytössä sisäliikuntapaikkojen ollessa pitkälti suljettuna – tai tämä on ainakin tuntuma Joensuun kaupungin liikuntajohtajan Timo Heinosen mukaan, sillä mitään seurantaa kävijämääristä ei ole.

– Meillä ei vielä ole toimivaa jatkuvaa ulkoliikuntapaikkojen kävijälaskuria, eikä ole millään muullakaan kaupungilla. Me kuitenkin ylläpidämme näitä paikkoja, joten oman havainnoinnin ja somekeskustelujen perusteella on huomattu, että kävijämäärät ovat kyllä pompanneet, Heinonen kertoo.

Joensuun ensimmäinen, liikuteltavilla painoilla varustettu ulkokuntosali avattiin Mehtimäelle vuonna 2017. Puistosuunnittelija Paula Lamminsalon mukaan muunneltavilla painoilla varustettuja laitteita löytyy myös Noljakan Kervilänkujalta. Lisäksi Joensuusta löytyy useita ulkokuntoilualue-nimellä kulkevia kuntoilupaikkoja, joissa voi treenata laitteilla oman kehonpainon avulla.

– Lähiliikunta-termiä alettiin käyttää varmaankin reilut kymmenen vuotta sitten, ja ihan ensimmäinen tällainen ulkokuntoilualue taisi tulla Joensuussa Nepenmäelle samoihin aikoihin, Lamminsalo muistelee.

Nyt ulkokuntoilualueita löytyy jo muun muassa Utrasta, Marjalasta, Karhunmäestä, Pyhäselästä ja Vehkalahdesta. Uutta, muunneltavilla painoilla varustettuja laitteita sisältävää ulkokuntosalia aletaan rakentaa Mutalaan alkavana kesänä.

– Sinne tulee kaksi kuntopyörääkin, jotta alueella voi tehdä myös lämmittelyn. Lisäksi sinne tulee opastaulu, josta voi katsoa vinkkejä eritasoisiin treeneihin, Lamminsalo kertoo.

Ulkokuntosalien ja -alueiden hygienia on eritoten korona-aikana ja kävijämäärien lisäännyttyä herättänyt kysymyksiä, mutta Timo Heinosen mukaan vastuuta on jouduttu vierittämään paikkojen käyttäjille.

– Meidän on pakko luottaa siihen, että käyttäjät itse huomioivat turvallisuuden. Emme ole käyneet puhdistamassa laitteita sen enempää kuin normaalioloissakaan, koska meillä ei ole siihen yksinkertaisesti resursseja, Heinonen sanoo.

Mikäli ulkoliikuntapaikkojen tarkempaa seurantaa ja puhdistamista edellytettäisiin, joutuisi kaupunki Heinosen mukaan todennäköisesti sulkemaan alueet.

– Mutta jos Joensuun seudulla koronatapauksia tarkastellaan, niin eivät ne kuntolaitteet taida kovin riskaabeleita olla, Heinonen miettii.

Ulkokuntoilusalien ja -alueiden tärkein tehtävä on kansalaisten liikuttaminen, ja siihen on kiinnitetty viime vuosina Timo Heinosen mukaan aiempaa paremmin huomiota.

– Ulkokuntoilulaitteet ovat kehittyneet jo paljon, vaikka ne ovat vieläkin vasta teini-iässä, jos näin voi sanoa. Sellainen ulkokuntosalin prototyyppihän on nostettava tukki ja sen vieressä oleva rekki, Heinonen toteaa.

Heinosen mukaan aiemmin ulkokuntoilulaitteista yritettiin tehdä liikaa kaikille sopivia, jolloin niiden harjoitusvaikutus ei ole lopulta ollut kenellekään kovin hyvä.

– Lisäksi mietittiin sitä, että laitteet olisivat hyvännäköisiä maastossa. Eivät ne kuitenkaan mitään taidetta ole, vaan niillä haetaan oikeaa harjoitusvaikutusta.

Nykyiset laitteet on kehitelty Heinosen mukaan käyttäjälähtöisemmin.

– Tänä päivänä laitteet suunnitellaan pääkäyttäjäryhmien kautta, ja muut käyttävät niitä, jos pystyvät. Vauvasta vaariin -lausahdus on jäänyt tässä tapauksessa kyllä katteettomaksi, Heinonen tuumaa.

Joensuussa esimerkiksi Mehtimäen ulkokuntosali on suunnattu pääosin nuorille ja aikuisille, ja Heinosen mukaan se sopiikin käytettävyydeltään sekä peruskuntoilijalle että huippu-urheilijalle. Nepenmäeltä löytyvä ulkokuntoilualue on puolestaan suunnattu iäkkäämmille käyttäjille.

Viime vuosina ulkokuntoiluvälineille on tullut tiettyjä turvallisuusstandardeja, minkä lisäksi laitteissa on oltava ohjeet niiden käyttöä varten.

– Olemme muillakin keinoilla lisänneet ulkokuntoilualueiden turvallisuutta. Esimerkiksi Mehtimäen ulkokuntosali on aidattu, jotta lapset eivät ajautuisi sinne tietämättä, Paula Lamminsalo kertoo.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä