Julkaistu    |  Päivitetty 
Ville Tanskanen

Pihasiilin ruokkiminen vaatii pelisilmää

Tuupassiilien perustajalla Minna Tuupasella on pitänyt kiirettä apua tarvitsevien siilien kanssa. Kuva: Tiina Sormunen Tuupassiilien perustajalla Minna Tuupasella on pitänyt kiirettä apua tarvitsevien siilien kanssa. Kuva: Tiina Sormunen

Siilit ovat tuttuja vieraita kotien ja mökkien pihoilla. Jos tarjolla on ruokaa, näitä pieniä vieraita voi tulla useitakin. Siilien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa ja luvut perustuvat vain arvioihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa siileihin erilaisesti riippuen siitä, missä päin maailmaa ollaan.

– Britteinsaarilla siilit ovat alkaneet vetäytyä horrospesiinsä vasta tammikuulla marraskuun sijasta, ja jos säät ja ravintotilanne sallivat, ovat jotkut siilit hereillä koko talven. Meidän leveysasteillamme tämä ei ole toistaiseksi mahdollista, kerrotaan siilikiikarissa.fi-nettisivulla.

Talvihorroksen onnistuminen on elintärkeää siilin selviämiselle. Suomen lämpötilojen vaihtelu johtaa pahimmillaan siihen, että siili herää keskellä talvea ja menehtyy.

Epävakaiden talvien lisäksi kylmät ja sateiset tai kuumat ja kuivat kesät ovat vaarallisia siileille.

 

 

Siilin ruokinnassa tulee panostaa proteiinipitoiseen, yksinkertaiseen ruokavalioon, jossa vältetään siileille haitallisia ruoka-aineita. Siili on kaikkiruokainen ja syö lähes kaiken, mitä sille tarjotaan, joten ruokinnan tulee olla harkittua. Lehmänmaitoa ei tule antaa eikä muitakaan maitotuotteita suositella. Kasvikset ovat huono vaihtoehto, sillä luonnossakin siilit syövät kasveja yleensä vain pakon edessä. Ennen suositellut auringonkukansiemenet ja pähkinät ovat vaarallisia, sillä ne voivat johtaa luusairauksiin.

Muita vältettäviä ruokia ovat raaka kala, mausteinen ja suolattu ruoka ja leivonnaiset, koska ne voivat sisältää maitoa, suolaa tai muita haitta-aineita. Mökeillä kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei mausteisia ja lisäaineilla höystettyjä grilliruokia syötetä siileille. Maidottomat ja vehnättömät kissan- ja koiran raksut toimivat hyvänä ravinnonlähteenä, kunhan niitä muistaa liottaa haaleassa vedessä pari tuntia ennen tarjoilua. Myös kissojen ja koirien purkkiruuat toimivat, ainoastaan tulee välttää purkkiruokia, joiden pääainesosa on kala.

Siilille voi tarjota suolatonta lihaa ja kalaa kypsennettynä, mutta ne eivät ole välttämättömiä siilin hyvinvoinnille. Siilien ruokaa voi tehostaa lisäämällä sekaan ruokaöljyä. Loppujen lopuksi ruokkimisessa pitää muistaa kohtuus ja seurata siilin ruokahalua.

 

 

Siilin paino voi pudota yli 50 prosenttia talven aikana. Siilin tulee painaa vähintään 800 grammaa, jotta se selviää talvihorroksestaan. Suurin osa kesä- ja heinäkuun vaihteessa syntyvistä siileistä kuolee alle vuotisina, sillä ne eivät onnistu saavuttamaan tätä painoa. Aikuisista siileistäkin menehtyy talvisin noin kolmannes.

Siilin selviytymistä voi auttaa ruokkimalla niitä. Siilit ovat täsmällisiä yöeläimiä, jotka tottuvat helposti ruokintarytmiin. Tämän vuoksi ruokinta tulee ajoittaa iltahämärään, mielellään aina samaan kellonaikaan. Syödessään siilit nojailevat tai jopa makoilevat ruokakupeissa, joten niiden kannattaa olla raskaampia. Kupit tulee asetella ympäriinsä, jotteivät nälkäiset siilit käy sotaan keskenään.

– Siilin ruokinnassa hygienia on äärimmäisen tärkeää. Siili kantaa salmonellaa, vaikkei aina sitä itse sairastaisikaan. Siilin kuppeja ei tule pestä omassa tiskikoneessa tai samassa tiskivedessä kuin muita astioita tartunnan välttämiseksi. Peseminen tulee tehdä erikseen ja hanskat kädessä jossain muualla. Tämä myös ehkäisee taudin tarttumista siilistä toiseen, Minna Tuupanen Tuupassiileistä painottaa.

Ruokinnan voi aloittaa huhti–toukokuussa siilien talvihorroksen jälkeen. Ruokkiminen tulisi keskeyttää kesä–heinäkuun ajaksi, koska kesällä taudit leviävät siilien keskuudessa helposti ja se voi tehdä siileistä ylipainoisia ja passiivisia. Siilin ei pitäisi tulla riippuvaiseksi ihmisen tarjoamasta ravinnosta.

Säältään poikkeuksellisina aikoina siilejä tulee kuitenkin auttaa tarjoamalla esimerkiksi vettä kuumuuden keskellä.

Syksyllä ruokinta aloitetaan uudelleen, sillä silloin siili hyötyy ruokinnasta eniten. Ruokintaa tulee jatkaa syksyllä niin kauan kuin siilejä käy syömässä, eikä ruokintaa pidä lopettaa kesken. Siili itse tietää, milloin on oikea aika vaipua horrokseen.


Talvet ovat olleet siileille rankkoja viime vuosina

Talvi on ollut rankka siileille jo useana vuotena. Tästä huolimatta Tuupassiileille toimitettuja siilejä on ollut verrattain vähän, 10–20 eläintä vuosittain. Talvikaudella 2019–2020 siilejä on kuitenkin ollut runsaasti.

– Siilejä on ollut pitkälti yli 200, ja nämä luvut ovat koko ajan kasvussa lisääntyneen tietoisuuden vuoksi, perustaja Minna Tuupanen kertoo.

Hädässä olevan siilin tunnistaminen vaihtelee vuodenaikojen mukaan, eikä vaivoja aina näe päälle päin.

– Jos näet pieniä kädelle mahtuvia, noin 100-grammaisia siilejä yksin, se on merkki siitä, että niiden emo on menehtynyt. Sellainen on aina noukittava hoitoon, koska ne ovat vielä imetysikäisiä, eivätkä koskaan pärjää yksin, Tuupanen kertoo.

Pieniä siilejä alkaa näkyä heinäkuun puolenvälin aikoihin. Sitä pienemmät poikaset eivät osaa vielä liikkua itse pois pesästä ja ne menehtyvät pesiinsä, jos emo kuolee.

Siiliemon otollisin synnytysajankohta on noin kaksi viikkoa juhannuksen molemmin puolin, ja jos sen jälkeen löytää emon kuolleena luonnosta, on poikasten kohtalo usein sinetöity. Imettävän emon tunnistaa nisistä. Hyvällä onnella voi perusteellisella etsinnällä löytää siilinpesän lähistöltä ja pelastaa poikaset toimittamalla ne luonnonvaraisten siilien hoitajalle.

Myös epätavallisiin aikoihin liikkuva siili voi olla hädässä. Talvella ja lumien aikaan liikkeellä olevat siilit tulee viedä hoitoon kylmyyden ja ruuan vähyyden vuoksi. Aikuiset siilit saattavat liikkua päiväsaikaan, mutta pienet siilit liikkuvat päivisin vain hädässä ja nälkäisinä. Jos siili esimerkiksi linkuttaa, pyörii ympyrää tai vuotaa verta, asiaan tulee puuttua. Siili voi loukkaantuneena makoilla epätavallisissa paikoissa, kuten tienreunassa.

– Tällaisissa tapauksissa pitää käydä tökkäisemässä ja katsomassa, miten se kävelee. Loukkaantuneen siilin voi ottaa haltuun esimerkiksi sankolla, paidan helmalla tai takilla, Tuupanen neuvoo.

Loukkaantunutta siiliä ei saa jättää yksin, sillä se voi kadota ennen kuin paikalle ehditään palata.

– Loukkaantunut siili on aina toimitettava hoitoon ja mielellään eläinlääkärille ensin.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä