Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Nauru ja luonto auttavat myös koronan iskettyä

Ulkoilusta on lupa nauttia, vaikka elämmekin päiviä, jolloin suositellaan väkijoukkojen välttämistä. Kuva: Aimo Salonen Ulkoilusta on lupa nauttia, vaikka elämmekin päiviä, jolloin suositellaan väkijoukkojen välttämistä. Kuva: Aimo Salonen
Millaisin miettein seuraa historiantutkija näitä päiviä, joita nyt elämme?

– Huvittuneilla ja lievästi hämmästyneillä, kuului Ismo Björnin spontaani vastaus.

Björn täsmensi ensireaktiotaan: somemaailma on kaapannut aikamoisen vallan ja politiikka on alkanut määritellä terveysasioita.

– Historiantutkijaa hämmästyttää, miten yksittäiset maat ovat tehneet irtiottoja yhteisistä sopimuksista tyynnytelläkseen omia asukkaitaan, Björn mietti.

– Koronaa käytetään vahvana perusteluna rajojen kiinni pistämiselle. Sehän ei ole mikään uusi asia. Ruotsi laittoi 1700-luvulla itärajalle ruttovartijoita ja vahvisti sotajoukkojaan rajalla.

Mitä historiantutkija sitten ennakoi seuraavasta vaiheesta: miten ihmiset sopeutuvat uuteen normaaliin?

– Viime viikonloppunahan sopeutuminen alkoi naurun kautta, Björn vastasi.

– Huumori on oikea tapa pistää asioita aisoihin, ja siitä on kertynyt vahva perinne. Nytkin vitsit ja meemit levisivät kulovalkean tavoin.

Björn suosittelee tilannekatsauksen tekoa: kannattaa pohtia, mitä voi tehdä ja mitä ei.

– Jos voit tehdä, pese kädet. Jos et voi, ota suklaata, Björn tiivistää.

Heili haastatteli Björniä maanantaina, jolloin kansakunta odotti maan hallituksen tiedotustilaisuutta, jonka anti hiljensi iltapäivällä suomalaiset.

Hallituksen päätöksiä odotti kirjailija Antti Heikkinenkin, joka vastasi Heilin puheluun vauva olallaan.

– Ootapa vähän, kun röyhtäytän ensin pojan, Heikkinen lausahti ennen kuin totesi, että kyllä tästä ajasta varmaan joku vielä kirjankin kirjoittaa.

– Saa nähdä, kirjoitetaanko jo tänään romaani nimeltä Viisikko laittaa rajat kiinni, Heikkinen pohti.

Heikkinen totesi tuntevansa myötätuntoa heitä kohtaan, joiden elämään koronavirus on vaikuttanut ikävästi.

Hänellä itsellään on onni, että vaikka kalenteri tyhjentyikin reissutöistä, hänellä on runsaasti kirjoitushommia, joihin hän voi nyt keskittyä rauhassa.

– Katsellaan nyt, mihin tämä kehittyy. Jotakin poikkeuksellistahan minun ja muidenkin elämässä on nyt menossa.

Ei kymmentä ihmistä isompia tapahtumia, viestitti hallitus ja kansa hämmentyi: laitetaanko kahvilat ja ravintolat kiinni?

Ainakin vielä tiistaiaamuna Heinosen kahvilassa näytti istuvan se sama vanha aamuparlamentti, jota Heili ehti jututtaa maanantaina.

– Ei tämä meidän kokoontumiseemme ole juuri vaikuttanut. Aina meiltä on joku ollut poissa, ja paikalla olijoiden määrä on aamusta riippuen vaihdellut neljän–viiden–kymmenen välillä, Olli-Kalle Heimo totesi.

– Tänä aamuna oli seitsemän, totesi Matti Halonen hetkellä, jolloin suurin osa oli jo ehtinyt poistua päivän askareisiinsa.

Olli-Kalle Heimo oli lähdössä töihin kaupunginteatterille ja kertoi, että odottavalla mielellä ollaan: maan hallitus antaa omat ohjeensa, joiden perusteella Joensuun kaupunginhallitus tekee omat päätöksensä, joista teatterin hallitus kertoo teatterilaisille.

Kevään esitykset peruttiin.

Mutta miten kaikki tämä vaikuttaa henkisesti heikoimmillaan oleviin ihmisiin, jotka niin kipeästi olisivat tarvinneet jääkiekko-ottelujaan, konserttejaan tai teatteriesityksiään, jotka nyt viedään pois?

– Ehkä tässä auttaa tieto, että tämä koskee nyt kaikkia, eikä kyse ole pelkästään omaan itseen kohdistuvista rajoituksista, Itä-Suomen yliopiston psykologian professori Kirsi Honkalampi vastaa.

Facebookissa alettiin nähdä jo mahdollisuuksia. Silmiin osui Pohjois-Karjalan marttojen toiminnanjohtajan Heli Hjälmin toteamus, että kotiin jääminen antaa myös mahdollisuuksia.

– Asioita voi tehdä eri tavalla, kun kalenterista irrottautuu, Hjälm täsmensi Karjalan Heilille.

– Aika antaa mahdollisuuksia tehdä asioita, joita aikaisemmin ei ole tehnyt. Luovuus pääsee irti.

– Surettaa yritysten, erityisesti matkailualan ja esiintyvien taiteilijoiden puolesta, kommentoi Heilin Facebook-kyselyssä Marja Tiittanen, joka samalla pohti, että jospa tämä loisi uutta auttamista ja yhteisöllisyyttä.

Tiittanen kannusti suuntaamaan vapaa-ajan vietossa katsetta lähelle:

– Mökkiloma on aina turvallinen vaihtoehto. Luonnossa liikkuminen parantaa, sitä saa sentään karanteenissakin yksin tehdä.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä