Julkaistu    |  Päivitetty 
Ville Tanskanen

Tuntien taisto lautapelin päällä

Santeri Poutasen kallein peli on Twilight Imperiumin, jonka pelaaminen kesti ensimmäisellä kerralla kymmenen tuntia.Kuva: Ville Tanskanen Santeri Poutasen kallein peli on Twilight Imperiumin, jonka pelaaminen kesti ensimmäisellä kerralla kymmenen tuntia.Kuva: Ville Tanskanen

Lautapelit täyttävät kerrostaloyksiössä yhden kokonaisen kirjahyllyn ja osan toisesta. Toki näiden laatikoiden sekaan on eksynyt muutama kirja ja leffa, mutta pääasiassa nämä hyllyt ovat pyhitetty lautapeleille. Joensuussa media-alaa opiskeleva 24-vuotias Santeri Poutanen on vuosien saatossa koonnut itselleen jo melkoisen kokoelman.

– Kiinnostus minulla näihin heräsi jo ihan lapsuudessa. Lautapeleihin ei kiinnitetty meidän kotona sinänsä paljoa huomiota, mutta oli meillä muutamia klassikoita, kuten Kimble, Alias ja Monopoli. Tykkäsin myös suunnitella omia lautapelejä.

Iän myötä kiinnostus lautapeleihin kasvoi entisestään.

– Syntymäpäivälahjaksi saamani Last Night on Earth oli kokoelmani ensimmäinen monimutkaisempi peli. Tämän jälkeen aloin kasvattaa kokoelmaani käyttämällä ylimääräisiä rahojani lautapeleihin. Myöhemmin kun olin töissä, saatoin ostaa uuden pelin kuukausittain.

Opintojen alkaminen ja sitä kautta tulleiden menojen kasvu on kuitenkin hidastanut tahtia. Tästäkin huolimatta Poutanen ostaa noin kuusi uutta peliä vuosittain. Kokoelma alkaa olla jo varsin arvokas.

– Jos pitäisi arvioida niin sanoisin, että kokoelmani arvo liikkuu noin 2 000–3 000 eurossa. En kuitenkaan tykkää ajatella asiaa paljoa, sillä alkaa helposti hirvittää se rahamäärä, minkä näihin on käyttänyt, Poutanen nauraa.

 

 

Lautapelit ovat kehittyneet vuosien saatossa merkittävästi. Niistä on tullut monimutkaisempia ja ne sisältävät yhä enemmän materiaalia, kuten erilaisia miniatyyrejä. Poutasen keräilemien lautapelien hintahaitari vaihtelee suuresti. Suurimman osan peleistään Santeri Poutanen on ostanut joensuulaisesta Fantasiapelit-liikkeestä.

– Halvin pelini maksoi neljä euroa. Kalleimmat maksavat jo yli 100 euroa. Esimerkiksi omistamani Twilight Imperium maksoi 180 euroa. Sen pelaaminen tosin kestikin yli 10 tuntia ensimmäisellä kerralla, joista kaksi tuntia meni pelkästään jo pelinappuloiden asettelemisessa.

Poutasen mukaan lautapelin hintaa pystyy usein arvioimaan katsomalla laatikon kokoa. Mitä isompi laatikko, sitä enemmän sen sisälle mahtuu tavaraa ja sitä korkeampi hinta on. Keskimäärin pelien hinnat pyörivät 60–80 euron paikkeilla.

– Kyllähän nämä pelit saattavat olla hintavia sijoituksia, mutta toisaalta ne säilyvät hyvänä vuosikymmeniä.

 

 

Pelien korkeiden keskihintojen vuoksi Poutanen tekee taustatutkimusta ennen jokaista hankintaa etsimällä pelistä kaiken mahdollisen tiedon. Hankinnoissaan hän ajattelee itsensä lisäksi myös muiden kiinnostusta peliä kohtaan.

– Tutkin pelejä aivan mielettömästi ennen kuin teen ostopäätöksen. Joskus olen saattanut kiinnostua pelistä, mutta olen kuitenkin joutunut luopumaan ostoaikeistani, koska olen tullut siihen tulokseen, ettei peli välttämättä kiinnosta muita tarpeeksi, jotta he haluaisivat pelata sitä. Ainoa spontaani ostokseni oli lautapeli, joka maksoi neljä euroa.

Syvällisestä taustatutkimuksesta huolimatta Poutasen kokoelmaan on eksynyt pelejä, joita hän ei ole päässyt pelaamaan mielestään tarpeeksi. Paras esimerkki on yli 100 euroa maksanut Gloomhaven, jonka monimutkaisuus tekee siitä porukassa vaikeasti lähestyttävän. Toisaalta joihinkin peleihin vain puhtaasti kyllästyy. Poutanen mainitsee strategiapelit suosikkeinaan, sillä ne tarjoavat aina uusia tilanteita. Siksi niihin on vaikeaa kyllästyä.

– Vaikka kyllästyisinkin peleihin, en kuitenkaan halua myydä niitä pois.

 

 

Poutasen mukaan lautapelit ovat hintansa arvoisia, sillä niitä tulee pelattua usein ja pitkän kaavan mukaan. Hänelle ne eivät ole pelkkä sadepäivän tai tylsyyden hätävara.

– Pelaaminen riippuu yleensä siitä, miten paljon pelaamisesta kiinnostuneita ihmisiä on lähellä. Toki voisin pelata jopa pari kertaa viikossa, mutta se on yleensä omasta jaksamisesta, ajasta ja ihmisten menoista kiinni. Pelaan yleensä noin kerran kahdessa viikossa, minimissään.

Keskimäärin pelit vaativat 3–8 pelaajaa. Poutasen mielestä neljä on hyvä määrä, koska se ehkäisee pelissä mahdollisesti syntyvää kaksi vastaan yksi -asetelmaa. Myös pelien kestoajat vaihtelevat suuresti. Jotkut kestävät vain muutaman minuutin per erä, kun taas monet kestävät useammankin tunnin. Ei ole ihmeellistä, että peli kestäisi neljäkin tuntia.

Twilight Imperium kestää yleensä niin pitkään, että porukan on syytä varautua pelaamaan tarvittaessa jopa aamuyön tunneille.

– Pelilaudan ja -nappuloiden asetteluun menee tällaisten pidempien pelien kohdalla oma aikansa, ja siksi olisikin ikävää, mikäli peli jouduttaisiin keskeyttämään.

Peli-iltojen järjestämiseen liittyvistä haasteista huolimatta Poutanen pitää lautapelien keräilyä ja niiden pelaamista harrastuksena, josta hän ei tule luopumaan koskaan.

– Vanhana voin sitten katsoa, että tällaisia pelejä ostin silloin parikymppisenä ja pelata niitä. Hyvällä tsägällä ne pelit herättävät silloin vielä samanlaisia fiiliksiä.


Joukkorahoitus pelastaa lautapelisuunnittelijan

Itsenäiset valmistajat voivat nykyään suunnitella ja toteuttaa pelejään paljon paremmin kuin koskaan aiemmin, sillä joukkorahoittajat voivat nykyään löytää heidät.

Internetin joukkorahoitussivustot – kuten alan suurimmat sivustot Kickstarter ja Indiegogo, toimivat alustoina tälle ilmiölle. Näillä sivustoilla luovan projektin tekijä, kuten lautapelin suunnittelija, voi hakea rahoitusta luovalle projektilleen.

Projektille asetetaan rahoitustavoite, jolloin sivustolle kirjautuneet voivat halutessaan kantaa kortensa kekoon ja rahoittaa projektia valitsemallaan rahamäärällä. Tällä keinolla lautapelisuunnittelijat voivat toteuttaa pelejä, jotka olisivat aiemmin olleet toteuttamiskelvottomia resurssien puutteen vuoksi.

Ulkopuolinen rahoitus tuo mukanaan ikävätkin puolensa. Santeri Poutasen mukaan rahoittajien vaatimustaso on ymmärrettävästi kova ja peleiltä toivotaan paljon.

– Nykyään huomaa varsinkin Kickstarterissa, että tämänlaisissa joukkorahoitetuissa peleissä on todella tärkeää se, kuinka isoja pelit ovat ja kuinka paljon ne sisältävät kaikenlaisia miniatyyrejä. Ihmiset maksavat siitä, että saavat hirveän kasan kaikenlaista mahdollista tavaraa laatikkoon.

Vaikka Poutanen ei ole itse hyödyntänyt joukkorahoitusta lautapeliprojekteissaan, suurinta joukkorahoitussivustoa Kickstarteria selaamalla selviää, että suomalaisetkin pelisuunnittelijat ovat ansioituneet lautapelejä käsittelevän joukkorahoituksen saralla.

Tämän artikkelin kirjoittamisen hetkellä sivustolla on 24 erillistä suomalaista lautapeliprojektia. Näistä 24:stä projektista 20 on joukkorahoitettu onnistuneesti vain neljän jäädessä tavoitteestaan.

Yli puolet onnistuneesti rahoitetuista projekteista ovat vielä saaneet sivustolla tavoitellun Project We Love -leiman itselleen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä