Julkaistu    |  Päivitetty 
Tiina Sormunen

Koti rakentuu uniikista lämmöstä

Outokumpulaisen Kirsi Viiliäisen kodissa tärkeintä on lämmin tunnelma, joka syntyy sisustuksessa olevien yksityiskohtien summasta.  Kuva: Tiina Sormunen Outokumpulaisen Kirsi Viiliäisen kodissa tärkeintä on lämmin tunnelma, joka syntyy sisustuksessa olevien yksityiskohtien summasta. Kuva: Tiina Sormunen
Outokumpulainen Kirsi Viiliäinen haluaa kotinsa sisustuksen runsaudella luoda kodikasta ja lämmintä tunnelmaa. Abstraktissa ja sairaalahuonemaisen tyhjässä asunnossa hän ei viihtyisi lainkaan.

– Minulla pitää olla lämpöä, ja kaikilla täällä olevilla tavaroilla on aika pitkälti jokin tarina. Olen ostanut näitä muun muassa huutokaupoista, Viiliäinen lisää ja sipaisee keittiön pöydän pintaa.

Pöydän kansi on vanhaa kierrätyspuuta ja samaa tyyliä löytyy olohuoneen pöydästä. Tosin siellä katseita vangitsevat kattoparrut, joita näkee tavallisesti hirsitaloissa. Viiliäisen ja hänen miehensä koti on kuitenkin 71,5-neliöinen rivitalokolmio.

Kun Viiliäiset muuttivat Outokummun Kalattomalla sijaitsevaan rivitaloasuntoon kaksi vuotta sitten, se oli kuin mikä tahansa huoneisto. Paljon pienemmältäkin koti tuntui, vaikka neliöiden määrä oli sama kuin nyt.

Nykyhetken taustalla onkin massiivinen remontti, joka alkoi olohuoneen ja keittiön välissä olleen seinän purkamisella. Sen myötä asuntoon tuli kaivattua avaruutta. Seuraavaksi lattiat saivat uudet laminaatit, seinät tapetit tai maalipinnan. Perinteisellä hartiapankilla ja pienellä budjetilla kotiaan remontoineet Viiliäiset maalasivat myös katon valkoiseksi, minkä jälkeen oli kattopalkkien ja -lautojen vuoro.

– Palkit on ostettu puuliikkeestä, ihan kakkosnelosta parrua, joka on koverrettu ontoksi, ettei siihen tule liikaa painoa. Sitten palkit on käsitelty puunkäsittelyaineella, että niihin on saatu vanha tunnelma.

– Ei sitä uskoisi, että rivitalossa ollaan. Monet ovatkin sanoneet, että ihan kuin olisi omakotitalossa, Viiliäinen naurahtaa.

Rivitaloasunnon alkuperäisestä ilmeestä jäljellä ovat enää valkoiseksi maalatut tiiliseinät, joihin Viiliäiset tykästyivät niin, etteivät halunneet peittää niitä millään.

Keittiössä vanha kalusto sai antaa tietä, kun Viiliäiset bongasivat Imatralta edullisesti vanhan kaapiston ja kodinkoneet. Outokummussa kaapistot saivat vielä uuden ilmeen, kun Viiliäinen tuunasi oviin koristeet. Hän lisäsi puukoristeet myös keittiön lipastoon ja vaihtoi vetolaatikoihin kahvat.

– Niissä on pyritty, että ei ainakaan toisia samanlaisia ole varmasti kenelläkään, Viiliäinen linjaa.

Siellä täällä asuntoa koristavat vanhat radiot selittyvät Viiliäisen miehen harrastuksella. Hän on ammatiltaan sähköteknikko ja rakastaa viallisten laitteiden korjailua. Mies korjailee muun muassa vanhoja putkiradioita, ja työhuoneessa on jatkuvasti jokin projekti meneillään.

Sisustuksen punaisena lankana Viiliäisellä kulkee toiminnallisuus. Kun koti on toimiva, siellä on hyvä olla.

– Kun lapset tulevat käymään, he kaikki rötkähtävät sohville. On hyvät, mukavat sohvat joissa olla ja ne eivät ole niin hienot, ettei niissä saa istua. On iso pöytä, jonka ympärille sovimme kaikki syömään yhdessä. On turvallinen ja hyvä olla, iso takapiha ja rivitalon helppous, Viiliäinen listaa.

Asunnon värimaailma on hyvin maanläheinen. On beigeä, valkoista ja ruskeaa.

Pienestä pitäen sisustamista harrastanut Viiliäinen laskeskelee tyylinsä muuttuneen kolme kertaa isosti. Nuoruudessa häntä viehätti tumma, rokokootyylinen sinisävyinen sisustus. Kun Viiliäiset ostivat ensimmäisen omakotitalonsa vuonna 2000, tyyli pysyi tummana ja sinisävyisenä. Rakennettuaan uuden talon Marjalaan vuonna 2004 tyyli alkoi muuttua vaaleammaksi. Uuteen avaraan kotiin sopi myös paremmin vaalea, talonpoikaisantiikki. Huonekalut ja muut kalusteet Viiliäiset hankkivat käytettyinä ympäri Suomea.

Sisustuksessa alkoi sekoittua uutta ja vanhaa, ja vähitellen sävyt vaalenivat entisestään.

Nyt kaikki talonpoikaisuus on jäänyt pois.

– Mutta sisustus on yhä osittain maalaishenkistä, ranskalaista maalaistalotyylistä, Viiliäinen summaa.

Tällä hetkellä Viiliäisten kodin sisustus elää pienoista muutosvaihetta. Pesuhuoneessa on alkamassa remontti, ja viime päivinä muutama huonekalu on vaihtanut osoitetta Facebook-kirpputorien välityksellä.

Työeläkkeellä kymmenisen vuotta ollut Viiliäinen on harrastanut huonekalujen enstisöintiä parikymmentä vuotta.

– Olen pitänyt niitä kotonani tietyn ajan ja sitten kierrättänyt eteenpäin, hän kertoo.

Esimerkiksi hän mainitsee olohuoneessa hohkavan isohkon takan, joka oli alun perin biotakka. Sitten Viiliäisen mies vaihtoi siihen liekkiledit, ja nyt se on sähkötakka.

– Koristetakka lämmittää vain silmiä ja sielua, mutta on ihan aidonnäköinen pimeällä. Se haettiin Porista asti. Olen itse laittanut siihen puukoristeet, kalkkimaalilla maalannut ja tehnyt lieskat siihen sisälle.

– Se on varmasti uniikki.

Sisustusideoita hän selaa Instagramista ja Facebookista sekä ulkomaisista sisustusohjelmista, mutta suurin osa ideoista syntyy omassa päässä.

– Saan pikkuvinkkejä vähän joka puolelta, ja sitten minä yhdistelen niitä ja lisään sekaan omaa luovuuttani. Harvemmassa paikassa löytyy ihan samanlaista kotia kuin meillä, Viiliäinen päättää.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä