Julkaistu    |  Päivitetty 
Mia Rouvinen

Tallinnaa voi ihastella tunneleista taivaalle

Kiek in de Kökin linnoitusmuseossa pääsee vierailemaan 1600-1700-luvulta peräisin olevissa Bastionin tunneleissa. Kuva: Tallinnan kaupunginmuseo Kiek in de Kökin linnoitusmuseossa pääsee vierailemaan 1600-1700-luvulta peräisin olevissa Bastionin tunneleissa. Kuva: Tallinnan kaupunginmuseo
Välillä kuulee todettavan, ettei Tallinnassa ole mitään nähtävää, ja samalla käy ilmi, että puhuja itse on käynyt siellä viimeksi useita vuosia sitten.

Tallinna on kehittynyt viime vuosina nopeaa tahtia monella tapaa, ja etenkin ruoka-, olut- ja kulttuuriharrastajia on hemmoteltu runsaalla tarjonnalla. Suomalaiselle se on yhä melko edullinen lomakohde.

Pikku-Berliiniksi kutsuttu 800-vuotias hansakaupunki on ollut viime vuodet yksi suosikkilomakohteistani, ja yksi syy sille on kaupungin monipuolisuus.

Tallinnan vanhaakaupunkia pidetään yhtenä maailman parhaiten säilyneistä hansakaupungeista. Kapeilla kujille kävely, pastellisävyisten rakennusten ihastelu ja erikoisten ovien bongaus on kovin kiinnostavaa puuhaa.

Kuitenkin vasta pari vuotta sitten hoksasin kokeilla kaupungin historiaa syvemmin. Kiek in de Kökin linnoitusmuseoon kuuluvat 1600–1700-luvulta peräisin olevat Bastionin tunnelit.

Tunnelit rakennettiin alun perin kaupungin puolustustarkoituksiin: niissä liikuteltiin sotilaita ja aseita vihollisten katseilta suojassa. Myöhemmin ne ovat toimineet muun muassa pommisuojina ja kokoontumispaikkoina.

Runsaan tunnin opastettu kierros avaa Tallinnan historiaa konkreettisella tavalla. Viileissä tunneleissa kulkeminen on elämys, vaikkei sota- tai historiafriikki olisikaan. Kierroksen päätteeksi voi tutustua Kiviveistosmuseoon.

Trendikäs ja suosittu Telliskiven alue sai viime vuonna vahvistuksekseen Tukholman-kävijöille tutun valokuvamuseon Fotografiskan. Parhaillaan siellä on menossa muun muassa Tom of Finlandin kuvia esittelevä The Darkroom -näyttely.

Kiinnostavista ja puhuttavista näyttelyistään tunnettu museo on mainio käyntikohde muutenkin: yläkerran ravintolasta ja terassilta aukeaa kaupunkinäkymää eri suuntiin ja alakerran kaupasta voi tehdä ostoksia.

Mikä parasta, reissuohjelmaa ei tarvitse suunnitella museon aukioloaikojen mukaan, sillä Fotografiska on viikonloppuisin avoinna kello 01:een saakka.

Samalla alueella on kiinnostavia designputiikkeja ja hipsteriolutbaareja ja ravintoloita, joten aikaa kannattaa varata muuhunkin kiertelyyn.

Yli 300 metrin korkeuteen kurkottava Tallinnan tv-torni eli Teletorn sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä keskustasta. Se avattiin yleisölle uudelleen vuonna 2012 mittavan remontin jälkeen.

Suurin syy hypätä keskustasta bussiin tai Überin paikalliseen vastineeseen, puhelinsovelluksella toimivaan Bolt-kyytipalveluun, ovat näköalat eri suuntiin.

Tornin 21. kerroksessa on pysyväisnäyttely, jonka lattiassa olevista ikkunoista voi katsella 170 metrin päässä siintävää maanpintaa.

Seuraavassa kerroksessa ylöspäin on paitsi White Guide 2020 -oppaassa suositeltu kahvila-ravintola, myös Pohjois-Euroopan korkein avoin näköalatasanne. Siltä, 175 metrin korkeudesta, voi hyvällä säällä kuulemma nähdä jopa Helsingin iltavalojen tuikkeen. Hurjapäille tarjolla on muun muassa äärelläkävelyä, eli kävelykierros erikoisvaljaissa näköalatasanteen laidalla.

Vähemmän adrenaliinipiikkejä kaipaaville tarjolla on Televisiotornin ja osaltaan Viron historiastakin kertova näyttely sekä Nerokkaat geenit -näyttely, joka jatkuu vuoden 2021 maaliskuuhun.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä