Julkaistu    |  Päivitetty 
Marko Siintomaa

Kun tavanomainen ei ole vaihtoehto

Tommi Pakarisen vuosimallin 2004 Honda S2000 on tyyppikoodiltaan AP1, joka vastaa ulkonäöltään USA:n ja Japanin AP2-mallia. Euroopan tiukkojen päästörajojen takia Honda päätyi tekemään mallivuodelle 2004 lähinnä ulkonäkö- ja alustapäivityksen moottorin säilyessä entisellään.  Kuva: Tommi Pakarinen Tommi Pakarisen vuosimallin 2004 Honda S2000 on tyyppikoodiltaan AP1, joka vastaa ulkonäöltään USA:n ja Japanin AP2-mallia. Euroopan tiukkojen päästörajojen takia Honda päätyi tekemään mallivuodelle 2004 lähinnä ulkonäkö- ja alustapäivityksen moottorin säilyessä entisellään. Kuva: Tommi Pakarinen
Monella autoharrastajalla on kesäauto ja kurjempia kelejä varten talveksi oma kulkine. Joensuulaisella Tommi Pakarisella on kesäautona tyylikkään musta kaksipaikkainen Honda S2000, jonka ajo-ominaisuuksia on vuolaasti kehuttu yhdeksi luokkansa parhaista.

Autossa toteutuu perinteinen urheiluauton resepti: pitkä konepelti, moottori pitkittäin keulalla ja takaveto. Lisäksi hymyn korviin vetää 9 000 rpm asti kiertävä moottori, joka kiekuu iloisesti VTEC:n tullessa mukaan 6 000 rpm kohdalla. Moottori on kaksilitrainen vapaasti hengittävä ja tehoa löytyy 240 hevosvoimaa. Litrateho on siis varsin hurja 120 hv/litra ottaen huomioon, ettei moottorissa ole ahdinta.

Talviauton virkaa toimittaa monella harrasteautoilijalla halpa ritsa, jolla pääsee liikkumaan paikasta toiseen. Talven jälkeen sen voi hyvillä mielin viedä vaikka paalaamoon jatkamaan elämää säilykepurkkeina, jos yksilö alkaa olla toivottomassa kunnossa.

Auton suhteen joillekin tavanomainen ei ole vaihtoehto. Maailma on jo tarpeeksi täynnä harmaita ja tylsiä autoja, joten miksi talvella ei voisi ajella tyylikkäästi välillä hymy korvissa? Pirteä auto piristää muutenkin kummasti mieltä ja auttaa pääsemään yli harmaasta talvesta.

Tommi Pakarisella heräsi kysymys: miksi talviauto ei voisi olla samanlainen kuin kesäauto ja mistä sellainen löytyisi? Yksi suuri mutta Honda S2000:n hankkimisessa on hinta. Vuonna 2004 ostohinta oli 74 000 euroa, ja autot ovat edelleen vähäisen myyntimäärän myötä kalliita. Täten vasemmalta ohjattavat mallit ovat huomattavasti kalliimpia kuin ns. väärältä puolelta ohjattavat ”postiautot”.

Euroopassa Isossa-Britanniassa ajetaan tänä päivänä edelleen vasemmalla puolella tietä, joten katseet suuntautuivat saarelle ja alkoi sopivan yksilön etsiminen. Lopulta sopiva ehdokas löytyi. Sähköisen kirjeenvaihdon ja hinnan viilaamisen jälkeen kättä päälle lyötiin virtuaalisesti netin yli. Sitten auto pitäisi saada jotenkin Suomeen, joten ei muuta kuin varaamaan lentoa kohti sumujen saaria ja suunnittelemaan reittiä Manchesteriin. Tässä vaiheessa todettakoon pienenä lisämausteena, että vuoden 2019 lopulla talvi oli kovasti tuloillaan ja kesärenkailla kotiin asti ajaminen ei ollut enää vaihtoehto.

Manchesterin yksilö oli ollut vuosia hartaan Honda-harrastajan hoteissa. Pienen tutkistelun jälkeen käteltiin toisen kerran, nyt reaalimaailmassa ja ei muuta kuin auton nokka kohti Suomea. Honda S2000 on onneksi kohtuullisen mukava matka-auto ja jos matalaan autoon kömpiminen ei tuota ongelmia, luvassa oli ikimuistoinen reissu Euroopan läpi. Noin 2 500 kilometriä myöhemmin auton onnellinen omistaja totesi olevansa jälleen Suomen maaperällä ja samalla vireille laitettiin autoverotus, jotta autolla voi ajaa kotimaassa.

Lisäksi alle vaihtuivat talvirenkaat, jotka löytyivät lainaan vantaalaiselta autoharrastajalta. Loppumatka Joensuuhun sujui ongelmitta, onhan Honda teknisesti kestävän auton maineessa. Joensuussa auto meni ensimmäisenä alustan suojaukseen, jotta sillä raaskii ajaa Suomen nykyään niin vaihtelevassa talvikelissä.

Mitä auton haku sitten maksoi? Hintaeroa Suomen hintoihin oli sen verran paljon, että auto kannatti käydä hakemassa kaukaa. Lisää jännitystä toi suomalainen käytetyn auton verotus, joka on verrattavissa lähinnä paikallisen bingon arvontaan.

Vaikka auton tiedot olisivat miten tarkasti ennakkoon tiedossa, tulli ei suostu antamaan ennakkoon sitovaa lukemaa tulevasta autoverosta. Suomeksi sanottuna auton kokonaishinnan tietää pahimmillaan vasta monen kuukauden odotuksen jälkeen.

Lopputulemana Pakarisella on nyt kaksi Honda S2000:sta: musta kesäksi ja sininen talveksi. Koeajon aikana omistajan muikeasta ilmeestä oli pääteltävissä, että auto on hyvin mieleinen ja hymy oli korvissa ”äskakstonnisella” talvella kurvaillessa. Talviautoilu voi siis olla hauskaa, kun alla on sopiva kulkupeli.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä