Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Skinikulttuuria kitkemässä

Karjalan Heili 15.11.1995. Kuva: Hanna-Mari lappalainen Karjalan Heili 15.11.1995. Kuva: Hanna-Mari lappalainen
Moni muistanee Joensuussa 90-luvulla vallinneen skinheadkulttuurin, josta on sittemmin jopa tehty oma artikkelinsa Wikipediaan nimellä Joensuun skinheadit.

Lähes 25 vuotta sitten Karjalan Heilissä 15.11.1995 uutisoitiin pohjoiskarjalaisten kansanedustajien poliisiviranomaisilta saamasta selvityksestä, jossa käsiteltiin ”Joensuun kielteisellä tavalla valtakunnallisiin ja jopa maan rajojen ulkopuolisiin uutisiin nostaneiden skinien” viimeaikaisia toimia.

Poliisiviranomaisten tietoiskussa olivat paikalla ainakin kansanedustajat Anne Knaapi, Kerttu Törnqvist, Anu Vehviläinen, Esa Lahtela, Matti Väistö ja Matti Puhakka. Tietoiskussa ylikomisario Erkki Kanerva puhui kaupungissa jutun mukaan jo vuosia vallinneesta rasismista.

Kanervan mukaan Joensuuhun saapuneet somalit olivat joutuneet skinheadien silmätikuiksi: ”Tällä hetkellä ulkomaalaiset silmätikuiksi ottaneen joensuulaisen ydinjoukon koko on poliisin mukaan noin 20 henkilöä, minkä lisäksi lieveilmiönä on syntynyt viranomaisten termiä käyttäen ns. nappulaliiga, johon saattaa kuulua arviolta lähes 200 nuorta”, Heilissä kirjoitettiin tuolloin.

Oikeusprosessi on kestänyt Heilin jutun mukaan tuohon aikaan pitkään, ja Erkki Kanervan mukaan odotellessa monet nuoret tulisivat sortumaan rikoksen polulle uudestaan. Hän oli kuitenkin vakuuttunut siitä, että koko skinien ydinjoukko tulisi kulkemaan vankilan kautta.

Keväällä 1995 aloitettu kampanja katuväkivaltaa vastaan oli tuottanut kuitenkin tulosta, ja syksyllä 1995 puolestaan käynnistettiin asian puolesta koulukierroskampanja nuorien valistamiseksi. Kansanedustajille marraskuussa 1995 suunnatussa tilaisuudessa poliisi kertoi toimistaan ja kansanedustajat lupasivat jutun mukaan pyrkiä vaikuttamaan tilanteen korjaamiseen kaikin keinoin.

Anu Vehviläinen jätti tuolloin valtioneuvoston vastattavaksi kysymyksen: ”Onko hallitus tietoinen ulkomaalaisiin kohdistuvan rasismin kasvamisesta Suomessa ja millaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ulkomaalaisten mahdollisuus turvalliseen elämään voidaan taata?”

Samassa tilaisuudessa on päässyt Heilin jutun mukaan ääneen myös tuore maakuntajohtaja Tarja Cronberg, joka peräänkuulutti rajan läheisyyden tärkeyttä ja täkäläistä kulttuuria Pohjois-Karjalan kilpailuetuina.

Cronberg on tuolloin nähnyt haasteena valoisamman asenteen ja positiivisemman suhtautumisen tulevaisuuteen, joita hän on toivonut Pohjois-Karjalassa saavutettavan. Hän näki jutun mukaan tärkeänä myös työn uudelleen määrittelemisen:

– Mitään patenttiratkaisua ei työllistämiskysymykseen ole keksitty. Teollisuuteen ei juurikaan voitane turvata, sillä työn luonne alalla on muuttumassa, Cronberg totesi jutussa.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä